MITÄ VIIMEKSI? - BLOGIHAASTE

Lokakuussa ollaan. Minulla kuu alkoikin kuin puhtaalta pöydältä. Syyskuu lomailtiin ja otettiin rennosti. Tänään on tullut vastaan arki ihan konkreettisesti - menin töihin Koodiin. Päivä kuluikin aika vauhdilla kaikkia asioita selvitellen ja asiakkaita palvellen, oikein kivaa pitkästä aikaa. Niinpä tämän päivän blogipäivitys ei ole Kööpenhaminan matkakuulumiset, vaan kepeä haastepostaus siitä mitä olen juuri viimeksi tehnyt. Haasteen minulle heitti Maija. Palataan matkakuulumisiin hetken päästä, nyt kerron mitä viimeksi...

Viimeisin viesti:

Haa, taisi olla poikaystävältä - kysyi miten menee töissä. Hyvin meni, vaikka vastasin että laiskasti - koska en vielä ihan päässyt kunnolla käyntiin. Mutta olipas kiva suunnitella syksyn juttuja ja jutustella ihmisten kanssa. Huomenna taas lisää, niin sitten pääsen oikein vauhtiin.

Viimeisin ruoka:

Eh, taisin skipata kunnollisen lounaan ja menin parilla ruisleivällä ja teellä. Eli lämmin iltaruoka on vielä syömättä. Emmin kanapastan ja uunimakkaran välillä. Tässä huomaa sen, että kun tulee töistä nälkäisenä ja käy kaupassa, ei aivot toimi ja ostaa jotain helppoa matkaan. Tänään syödään vähän myöhemmin.

Viimeisin itku:

Pakko tunnustaa, etten itke hirveän helposti omasta mielestä. Liikutun kyllä, mutta se ei ilmene niinkään itkuna kun joillakin. Eli pitää oikein pinnistää, kai se oli joku hellyysitku kuitenkin. Tavallaan ihailen ihmisiä, jotka itkevät helposti, tunteet tulevat saman tien ulos. Noh, on minullakin kausia, jolloin itkustan jos pahoitan mieleni jostain - onneksi pahoitan aika harvoin niin en nyt muista milloin ja mistä se olisi ollut.

Viimeisin nauru:

Varmaan tänään töissä naurettiin jollekin jutulle Maijan kanssa. Nauretaan paljon niin en tarkkaan edes muista mikä se oli. Meidän äiti on kova nauramaan ja hän aina paasaa naurun tärkeydestä. Minustakin nauraminen on parhainta terapiaa kaikelle, onneksi naurattaa helposti ja onneksi läheisillä on todella pöhköjä tapoja ja juttuja, heh.

Viimeisin hermostuminen:

Olen kuulkaas äärimmäisen huono hermostumaan, valitettavasti. Minusta olisi paljon parempi hermostua välillä ja päästää tunteet ulos. Minä käsittelen ne eri tavalla, koska en vaan tykkää hermostua. Eli tjaa, no ehkä aamulla hermostuin ihan hitusen kun ajoin pitkän pätkän yhden auton perässä joka ajoi selvästi alinopeutta - hätäisen hermoja hiukan raastoi.

Viimeisin ostos:

Kööpenhaminan lentokentällä shoppailin Arketissa. Ostin itselleni neuleen, siskolle tuoksukynttilän, poikaystävälle sukat ja veljen tyttöystävälle nestesaippuan. Muuten olen vaan käynyt ruokakaupassa ja sitä tuskin tässä kysyttiin.

Viimeisin muutos sisustuksessa:

Isommista muutoksista ruokatilan seinän maalaaminen, näkyy esim. tässä Sisustusmietteitä väreistä -postauksessa. Pienemmistä muutoksista makuuhuoneen tekstiilien karsiminen. Poistettiin vaihteeksi verhot, päiväpeitto ja koristetyynyt. Haluttiin ilmeestä pelkistetympi ja tietysti myös ehkä vähän pölyttömämpi ja helpompi siivota.

(kuvien asu on lainassa Stockmannilta / takki Marella, pipo Pupulandia X A+More, neule Filippa K / huom! pipon ostin itselleni kuvausten jälkeen koska se on täydellinen)

Viimeisin lukemani blogiteksti:

No jos ei lasketa tätä Maijan haastepostausta, jota lueskelin samalla kun kirjoitin tätä - koska hain sieltä kyssärit, niin Stellan blogista Jarnon kirjoitus - Valokuvaajan kahvitauko.

Viimeisin suunnitelma:

Varmaan moni työjuttu tälle viikolle, Koodin somejuttuja ja oman blogin kuvauspäivä keskiviikolle. Eli rakastan suunnitella kuvausjuttuja, vaikka ne toteutuukin lopulta sen hetkisen intuition mukaan. Minusta on kuitenkin hyvä olla päässä jonkinlainen ajatus mistä lähteä liikkeelle, vaikka kaikki yleensä elääkin. Tarkoitus on kuvailla Koodin uutta sohvamallia, stailata pari erilaista sohvakokonaisuutta ja omaan blogiin taas vähän lifestyleaiheista kotijuttua.

Mukavaa viikkoa kaikille, intoa töihin ja muihin touhuihin. Koitetaan myös nauttia tästä pimenevästä ajasta, sytytellään vaikka kynttilöitä, niitä paloi Köpiksessä joka puolella.

Koska tämä on haaste niin heitän tämän vaikka Vienalle ja Lauralle.

MUN SUOSIKKIJUTTUJA

Heissuli ja ihanaa sunnuntaita. Olen vaan vaeltanut kotona juurikin näiden kuvien kaltaisessa asussa ja nautiskellut kahvikupillisia, jotta pääsisin käyntiin. Sunnuntailaiskotus iskee. Kohta lähdetään pienelle ajelureissulle katselemaan merellisiä maisemia. Kunhan taas ensin syödään jotain. Tänään on kyllä parasta vaan rentoilla. Itselläni ei eilen kyllä ollut mitään juhlia, mitä nyt kaupungissa piipahdin Maijan kanssa istuskelemassa ja nauttimassa jokirannan tunnelmista.

Koska koneelta löytyi nämä poikaystävän taannoin nappaamat kivat kuvat, eikä tuosta asusta riitä enempää tarinaa, päätin hyödyntää Kertulta poimimaani hauskaa "ystäväkirja"-haastetta, tämä on alunperin lähtöisin Simplified living -blogista.

 

Mikä on lempivuorokauden aikasi?

Kyllä se on aamu. Vaikka olenkin verrattain huono heräilijä ja tykkään valvoa myöhään, pakko valita aamu. Rakastan hidasta ja pitkää aamupalaa, kesällä sitä kun ensimmäisenä herättyäni käyn pihalla katsomassa miltä kasvit näyttävät tai kun talvella sytytän kynttilän tuomaan tunnelmaa pimeään aamuhetkeen.

Entä lempivuodenaikasi?

Kesä on ihmisen parasta aikaa! Vaikka keväisin valon ja lunnon herääminen eloon ovat mielettömän energisoivia ilmiöitä. Tai että syksyn tullen alan innostua uudestaan kaikesta ja en voi vastustaa kauppoihin saapuvia syysvaatteita. Kesä vie silti voiton kaikesta. Koska kasvit, lämpö, valo, energia ja se miten voi viettää aikaa leppoisammin. Vaikka kesälläkin tehdään töitä, on kaikki silti verkkaisempaa. Ja marjat, pakko sanoa sekin, koska talven sokerinhimo talttuu kepeästi kesällä torilta ostettujen herkkujen ansiosta. Noh, jäätelöäkin kyllä kuluu.

Mikä on lempipaikka kotona?

Aikaisemmin olisin sanonut makuuhuone ja sängyssä loikoilu aamuisin, etenkin kahvikupin ja lehtipinon kera. Mutta koska elämä on muuttunut, niin nyt valitsen ruokailutilan pöydän - sillä sen ääressä nautitaan aamupala yhdessä ihan joka aamu. Riippumatta siitä miten aikaisin herätään.  Ja kun toinen lähtee töihin, minä alan tehdä töitä kotona ja juon usein samalla toisen kierroksen aamukahvia itsekseni ja korjaan aamiaispöydän verkkaisesti keittiöön. Joten lempipaikka on noiden luonnehdintojen mukaan aamupalapöytä/hetki. Taitaa liittyä siihen, että aamu on lempivuorokauden aikani myös.

 

Millainen on lempipäivä?

Se alkaa pitkällä ja runsaalla aamupalalla (tietysti), mieluiten toisen tekemällä (tietysti). Sitten ei ole kiire mihinkään, vaan puuhataan pieniä askareita yhdessä kotona/pihalla. Mietitään mitä syödään seuraavaksi ja tehdään yhdessä lounasta. Käydään jossakin kenties ajelulla tai kävelyllä. Ehkä meillä piipahtaa ystäviä kylässä ja sitten taas syödään....

Mikä on lempitapa yllättää läheisiä?

Tekemällä jotain herkullista syömistä. Musta tuntuu että nämä jutut pyörii aika lailla syömisten ympärillä. Hah.



 

Millainen on lempiasusi?

Se näkyy hyvin näissä kuvissa. Nytkin olen samoissa pöksyissä ja täytyy sanoa, että eniten käyttämäni vaatteet ovat tuollaisia, etenkin kun työpaikka on nykyään kotosalla.

Jos puhutaan skarpimmasta lempiasusta, niin kyllä se on tietysti hyvät farkut ja ihana neule. Tilanteesta riippuen asustan kokonaisuuden rennommin tai elegantimmin. Tärkein asun nostattaja on laukku, eli tykkään ylellisistä laukuista.

Mistä lempivaatteesta et pystyisi luopumaan?

Farkut...neule... -en osaa päättää kumpi. Mutta nepä ovatkin pukeutumiseni peruspilarit.

Mikä on lempijuomasi? 

Kahvi. Tätä ei tarvinnut edes miettiä. Muuten juon aika paljon vettä/kuplavettä. Limppareita en juuri ollenkaan, tuoremehua aamupalalla pienen lasillisen. Alkoholista puheen ollen, olut on lempparini. 

Kahvista tuli muuten mieleen, että luin juuri joitakin vanhoja postauksiani - ihan vaan huvikseni. Ja pysähdyin tämän kahvilapostauksen (tykkään ottaa tuollaisia kuvia niin paljon!) äärelle toviksi. Ihanat muistot ja ihanat kuvat - terkut Millalle.

Mikä on lempiruokasi?

En kyllä voi nimetä yhtä, mutta jos kategorisoin, niin kyllä se on normaali hyvä maistuva kotiruoka. Joskus on kiva nautiskella ravintolassa ylellisiä makuja ja annoksia, mutta silti lemppareinta on ihan tavalliset arkiruoat. Tykkään tehdä ruokaa.

Voiko lempiasioista kiistellä? 

Ei onneksi voi sen enempää kuin makuasioistakaan. Olisipa aika kauheaa jos kaikilla olisi samat lempiasiat tai mieltymykset. Tosin on aika mukavaa, että sillä jonka kanssa jakaa elämäänsä on aika samanlaiset lempiasiat.

Nyt olen tainnut istua jo liian kauan tässä koneella. Pihalle tästä seuraavaksi. Ensi viikolle on paljon tekemistä, mutta niitä ei mietitä tänään. Seuraavaksi katsastan miten kukat ovat kasvaneet yön aikana tai muuta yhtä tärkeää.

Jos nappaat täältä tämän haasteen, niin vinkkaa, käyn lukaisemassa sinunkin suosikkijuttusi! Tai kerro kommenttilaatikossa mitkä ovat sinun ehdottomia lemppariasioita ja oliko samoja kun minulla?

KAUNEUSHAASTE

Sain herttaiselta Päiviltä Muuttuva kotini-blogista kivan kauneushaasteen. Tykkään hirmusti vastailla tällaisiin juttuihin, joten kiitos Päiville kivasta haasteesta. Muinoin blogeissa kiersi tiuhaan tahtiin erilaisia haasteita, kiva että tätä tapaa elvytellään.

1) Varhaisin meikkimuistosi

Ihailin meidän äidin meikkejä pienenä, kukapa pikkutyttö ei ihailisi. Hänellä oli ainakin Lumenen sininen puuterirasia ja Lumenen huulipunia, joita minusta oli kiva kokeilla itselleni. Kun itse aloin meikata, joskus yläasteella, keskityin ensimmäisenä silmämeikkiin - sehän on näyttävin tapa ilmaista itseään meikeillä. Silloin kokeilin erityisesti värillisiä luomivärejä, sinistä ja vihreää. Samaa sävyä läntättiin koko luomelle.

2) Mitä meikkejä löytyy käsilaukusta

Mukana kulkevassa meikkipussissani on lajitelma huulirasvaa, huulipunia ja huulikiiltoja, pari eri väristä huultenrajauskynää ja kivipuuteri. Oikeastaan käytän harvoin huultenrajauskynää tai puuteria, lähinnä jos olen meikannut jotkin tilannetta varten vähän huolellisemmin. Arkena lisäilen päivän mittaan eniten huulirasvaa, värillistä sellaista tai huulikiiltoa.

3) Lempituoksusi

Olen tainnut kertoakkin, että käytän tosi harvoin nykyään tuoksuja. Jossain vaiheessa lakkasin käyttämästä niitä, kun kuulemma tuoksuin liikaa. Sitten herkistyin itsekin voimakkaille tuoksuille ja nykyään saan melko varmasti päänsäryn ylimääräisestä tuoksusta. Joskus on kuitenkin paikallaan käyttää hajuvettä, tällöin suihkin useinmiten Philosophyn amazing gracea. Pidän kepeistä ja puhtaista tuoksuista.

Tuoksumuistot on muuten mahtavuutta, siksi melkein harmittaa etten käytä nykyään hajuvettä. Minulla on vuosien takaa monia mieleenpainuvia tuoksumuistoja - silloin vielä käytin urakalla hajuvesiä. Esimerkiksi Anais Anais, L Air du Temps, Kenzo, Issey Miyake, Coco Chanel, Oscar de la Renta... muistatteko vuosikymmenien takaa tuoksuja.

4) Henkilökohtainen kauneusvinkkisi

Ihonhoidosta huolehtiminen. Kauneudenhoitorutiineista kiinni pitäminen on ihanuutta, ei velvollisuutta. Lempeä puhdistusaine, kasvovesi, seerumi ja kosteusvoide - niistä muodostuu ihonhoitoni perusta.

Meikkipuolelta nostaisin esiin kulmakarvojen huolittelemisen ja poskipunan, niillä on minusta meikissä olennaisin vaikutus.

5) Uusi kosmetiikkalöytösi

Tähän on pakko sanoa laajemmin luonnonkosmetiikka. Olen viime aikoina tutustunut aivan uudenlaiseen kosmetiikkamaailmaan. Ihonhoitopuolella olenkin testannut jo verrattain montaa erilaista luonnonkosmetiikan tuotetta, mutta esimerkiksi meikkien ja hiustenhoitotuotteiden osalta vasta tutustun tähän maailmaan.

Jos kuitenkin mainitsen jonkin löydön, niin sanon seerumit, öljyt ja hoitotiivisteet. Eli tuotteet, jotka todella ravitsevat ihoa ja tuovat heleyttä.

6) Ikimuistoinen virheostoksesi

Päivi mainitsi omassa kirjoituksessaan hampaidenvalkaisuliuskat. No, pakko sanoa sama. Tilasin aikanaan ebaystä valkaisuliuskoja, mutten uskaltanut sitten koskaan käyttää niitä, luettuani jotakin negatiivisia juttuja aiheesta. Olen teettänyt hammaslääkärillä muotit valkaisua varten ja ostanut hammaslääkäriltä valkaisuainetta. Inhoan vaan hirmuisen paljon sitä tököttiä ja tunnetta, joten en ole saanut taas vähään aikaan tuota inhaa rutiinia suoritettua.

Meikkipuolella olen ostanut mm. melkein mustaa huulipunaa (!), liimattavaa luomiglitteriä yms. yhtä arveluttavaa. Ja minulla on myös ollut tekoponnari, onneksi en kuitenkaan koskaan käyttänyt sitä.

7) Meikkivoiteella vai ilman

Vaikka ihoni olisi kuinka hyvä, koen meikkivoiteen olennaiseksi osaksi viimeisteltyä ulkonäköä. Pidän luonnollisesta lookista ja hillitystä meikkityylistä. Päivämeikissä riittää, että ihon sävy tasoittuu ja jotkut enemmän peittoa tarvitsevat kohdat tasoittuvat. Minulla on kasvojen keskiosassa hiuka couperosaa ja mielelläni tasoitan ihoni sävyä.

7) Eyeliner vai kynä

Erittäin harvoin enää nykyään tulee tehtyä täydellinen silmämeikki rajauksineen kaikkineen. Mutta jos sellaisen teen, niin käytän ehdottomasti mieluiten kynää, sillä pidän enemmän pehmeän utuisesta meikistä, kuin kovasta rajauksesta. Tähän on tosin lisättävä huomio, että tämä on tällaisen aikuisen naisen näkökulmasta. Nuorempana kokeilin välillä myös nestemäistäkin rajausta ja sillä tulee upea look myös.

8) Tuote jota ilman et tule toimeen

Jos ei lasketa ihonhoitojuttuja tähän, niin vastaan meikkivoide, sen jälkeen kulmakynä ja poskipuna. Voisin hyvin olla ilman ripsiväriä ja huulipunaa, mutta oudoin olo minulla on jos kulmakarvat on huolittelematta. Pidän tietysti kulmakarvojen korostamisessakin luonnollisesta tyylistä, ei liian terävää muotoa tai selkeää viivaa, puhumattakaan liian ohuista tai symmetrisistä muodoista. Haluan vaan vahvistaa omat kulmakarvani tuuheammiksi ja selkeämmiksi.



 9) Tuote jota haluaisit kokeilla

Testaisin mielelläni erilaisia uusia kulmakarvakyniä, sellaisiakin on kuulemma, jotka piirtävät ohuita karvamaisia viivoja ja lisäävät kulmiin kuituja. Haluaisin myös testailla enemmän luonnonkosmetiikkoja meikkipuolelta ja mielelläni löytäisin luonnonkosmetiikasta hyvän dödön.

Palaan ihan lähiaikoina uudelleen kosmetiikka-aiheeseen erään kivan projektin myötä!

Haasteen lähetän näihin blogeihin: Valkoinen Harmaja, Magicpoks, Inspired by Love ja Johanna P

*osa tuotteista saatu blogin kautta testiin

PS. Edelliseen kukka-aiheiseen postaukseen liittyen on vielä kommentoitava, että ylimmän kuvan ihana sidottu kukkakimppu on tietysti Piia Jaalalta - että näitä kauniitakin sidottuja kimppuja löytyy, jotka eivät näytä "onnittelukimpulta"

YSTÄVÄNI -KIRJAAN

Hyvää ja Onnellista Ystävänpäivää teille kaikille!

Sunnuntai onkin aika ihana ystävänpäivä, sillä mikä olisi parempi tapa viettää sitä kuin rentoilemalla perheen kesken. Mitään muuta erityistä ei tarvita kun vähän herkkuja ja kimppu kauniita ruusuja. Minusta ruusu on nimenomaan ystävänpäivään sopiva kukka. Olen koko päivän ihaillut tuota omaa kimppuani.

 

Sain jo tovi sitten ihanalta Mintulta mukavan haasteen, jossa tulee täyttää sivu "Ystäväni"-kirjaan. Oikeastaan aika hyvä hetki toteuttaa tämä haaste näin ystävänpäivänä. Mintun blogia olen lukenut jo iät ja ajat, eli suunnilleen kahdeksan vuotta. Go 4 it vol2.-oli ihan ensimmäisiä seuraamiani muotiblogeja. Mintun olen kerran tavannut blogigaalassa ja voi miten viehättävän avoin hän on myös ihan kasvokkainkin. Kiitos Minttu ihanasta blogistasi.

1. Pituutesi ilman korkkareita

Voi siitä on kauan kun tämä on mitattu, mutta lukema on 162-163 cm. Eli lyhyenpuoleisia ollaan. Hassua miten vuosien varrella olen saanut usein kommenttilootaan arvailua siitä, että taidan olla aika pitkä kuvien mukaan. Mutta todellisuudessa siis kovin pikkuinen.

2. Lempinimesi ja mistä se on peräisin

Lempinimeni on Sikko. Se on edelleen käytössä perheen kesken. Nimen minulle aikanaan antoi tietysti oma pikkusiskoni Suvi. Hän oli ihan pieni ja kutsui minua sikkoksi, siitä se on jäänyt elämään näin aikuisuuteen saakka. Myös vanhempani ja sisarusteni lapset kutsuvat minua sikkoksi edelleen. On muuten tosi kiva kun on lempinimi.

3. Minkä ruoan valitsisit lauantai-illalle, jos ei tarvitsisi miettiä kaloreita

Voi hankala, rakastan vaikka mitä ruokia. Juuri nyt ensimmäisenä tuli mieleen sushi. Mutta ihan yhtä paljon nauttisin pihviateriasta, pastasta, herkullisesta salaattiannoksesta. Oikeastaan mistä vain maukkaasta.

4. Top 4 asiaa joita arvostat eniten ystävyydessä

Myötäelämistä ja kuuntelemista. Luotettavuutta ja huumoria.

5. Telkkarista

Sarjat esimerkiksi: Rouva Ministeri, Selviytyjät, Walking Dead, Sherlock Holmes

6. Rakkaimmat harrastuksesi ja onko sinulla aikeissa aloittaa uutta harrastusta

Pakko sanoa tähän että valokuvaaminen ja blogin kirjoittaminen. En ole mitenkään liikunnallinen tai taitava käsistäni. Mutta rakastan toteuttaa visioitani, niinpä tämä oma blogiseni on ollut minulle yksi suurimmista asioista elämässäni. Ensimmäinen harrastus jota en ole lopettanut alkuunsa ja jota en haluaisi koskaan lopettaa. On sivuseikka, että se on nykyään myös työ. Tekisin tätä ihan yhtä suurella innolla myös korvauksetta. Mutta koska minussa asuu kunnianhimonen puoli, haluan tietysti kehittyä koko ajan. Mahtavaa on se, ettei valokuvaamisessa, kirjoittamisessa ja visuaalisuudessa tule koskaan valmiiksi.

7. Haaveita joiden toivot toteutuvan lähitulevaisuudessa

Se että saan toteuttaa itseäni vapaasti ja nauttia tekemisistäni. Että saan olla paljon läheisteni seurassa ja olla onnellinen.

8. Hattaraa vai pehmistä

Pehmistä todellakin. Rakastan kaikkea kermaista ja vaniljaista.

9. Ripsiväri, kestoripset vai au naturel

Ripsiväri. Joskus jossain puuskassa mietin kokeilisinko kestoripsiä, mutta eiväthän ne sopisi tyyliini. Olen kuitenkin luonnollisuuden ystävä loppupeleissä. Mutta haluan kuitenkin olla huoliteltu, joten ihan ilman ripsiväriä en viihdy. Onneksi ripseni ovat luonnostaan ihan kauniit, kaartuvat ja suht pitkät, joten ripsiväriä huolellisesti levittäen saan aika näyttävät räpsyttimet.

10. Mottosi

Ole hyvä toisille ihmisille. Siihen kiteytyy minulla kaikki. Jokainen voi itse miettiä mitä se tarkoittaakaan, mutta toivoisin kaikkien noudattavan tuota omissa toimissaan.

 *

Tähän oli tarkoitus valita itsestään omakuva, joka ei ole tyypillinen blogikuva. Valitettavasti tänä sunnuntaina se jäi napsaisematta. Kuvituksena toimii työpisteeni juuri nyt. Siinä vietän todella paljon aikaa ja se on minulle erittäin rakas ja tärkeä nurkka kotona. Ihan oikea tyttöhömppäpiste.

KULUTTAMISESTA

Sain Tuijalta Form Follows Function-blogista täpäkän haasteen - kertoa omista kulutustottumuksistani ja vähän omaa näkökantaani kuluttamisen ja kestävän kehityksen ristiriitaan.

Tunnustan heti, etten ole perehtynyt omasta mielestänikään tarpeeksi kestävään kehitykseen ja kuluttamisen kuormittavaan puoleen. Omalla toiminnallani pyrin järkevyyteen kuluttamisen suhteen. Olen joskus ollut aikamoinen shoppailija ja hulvaton kuluttaja. Tällä hetkellä pyrin ostamaan asioita jotka ovat omaa tyyliäni ja joista tiedän nauttivani pidempään kuin ihan hetken verran. Jos kuitenkin tulee huteja tai virhevalintoja, myyn tai kierrätän tavarat eteenpäin.

Minulle yksi tärkeimmistä asioista kuluttajana on suosia kotimaisia toimijoita. Pyrin hankkimaan mahdollisuuksien mukaan kaikki kotimaisista kaupoista, näin kulutus tuottaa meille hyvää takaisinpäin taloudellisessa mielessä. Olen huomannut monen muunkin muuttaneen kulutustottumuksiaan tähän suuntaan ja mitä useampi tällaiseen tarttuu, sitä enemmän tietysti me hyödymme siitä. Jos ei tietenkään tässä oteta huomioon kulutuksen kuormittavaa osuutta, joka tietysti kääntää talouden positiivista vaikutusta negatiiviseen suuntaan toisaalla.

On ymmärrettävää, että liiallisen kuluttamisen seuraukset eivät ole hyviä. Mutta myös kuluttamatta jättämisellä on negatiivisia seurauksia, kuten olemme saaneet nyt taloudellisessa taantumassa kokea. Järkevän tasapainon löytäminen olisi tietysti ihanteellista. Nykyisessä tilanteessa yrityksillä on vaikeaa, lähes alasta riippumatta. Itse olen ollut kaupan alalla yrittäjänä aika pitkään ja muutos menneeseen on ollut valtava. Niin asiakkaiden kulutustottumuksissa, kuin ostokäyttäytymisessäkin. Ymmärrän ettei taantuman takaiseen meininkiin ole enää paluuta - tästä kun noustaan, kuluttaminen ja yritysten toiminta yleensäkin tulee olemaan erilaista kun menneinä ns. hyvinä aikoina.

Yrittänänä ei ole ollut aina helppoa viime aikoina, toisaalta saan olla tosi kiitollinen siitä miten kuitenkin on mennyt verrattuna moneen muuhun. Asiakkaiden toiminnalla on entistä suurempi osuus kaupan elämään. Itse olen yrittänyt kuluttaa sen mihin on mahdollisuus, liikaa säästelemättä ja toisaalta ostamalla järkevämmin ja huolellisemmin kuin ennen. Tällä tarkoitan omien ostopäätösteni miettimistä - ostanko tarpeeseen ja kuinka pitkä elinkaari tuotteella on yms. Välillä ostan juttuja myös vain palkitakseni itseäni jostain, tai ihan vaan muuten piristääkseni elämääni.

Vuosia sitten tilailin jatkuvasti ulkolaisista nettikaupoista vaatteita ja asusteita, paketteja tuli töihin melkein viikottain - aina vähän punastelin, että taas tuli tämä tilattua kun illalla istuin koneella tai jotain. Olen älyttömän iloinen että tajusin muuttaa sen suhteen ostotottumuksiani.

Nyt kun menen kaupungille ja ostan jotain ihan kaupan tiskiltä tulee melkein hyvä mieli, olen antanut jotain takaisin kotimaan talouteen. Kaupat pysyvät toivottavasti jatkossakin kotikulmilla, ihmisillä on työpaikkoja ja yhteiskunta pyörii. Ehkä vähän kaunomielisesti ajateltu, mutta totta piirun verran kuitenkin.

Blogin suhteen olen myös yrittänyt toimia järkevästi. Valitsen yhteistyökumppaneiksi lähinnä kotimaisia toimijoita, en ota vastaan kaikkea mitä tarjotaan ja yritän antaa lukijoilleni vinkkejä tuotteista jotka ovat monikäyttöisiä, laadukkaita ja tietysti kauniita. Minun työni on kiinteästi kuluttamiseen liittyvää, sekä liikkeessä, että täällä blogissa. En silti koe lietsovani liikaa turhanpäiväistä kertakäyttökuluttamista. Minulla ei ole koko ajan uusia vaatteita, laukkuja tai huonekaluja. Asiakkaita pyrin neuvomaan rehellisesti, välillä toppuutellenkin hätiköidyissä ostopäätöksissä. Aina kannattaa muistaa se mitä jo on, miten sitä hyödyntää ja sen jälkeen vasta millä sitä maustaa. Mutta uuttakin tarvitaan, monestakin syystä.

Millainen kuluttaja sinä olet ja mitä mieltä sinä olet näistä asioista?

KYMMENEN MUISTOJEN VAATETTA

Marjukka muisteli blogissaan lempivaatteita vuosien varrelta. Hän heitti minullekin tällaisen hauskan muistelutoiveen ja innostuin tietysti heti verestämään omia vaatemuistojani.

1. mokkanahkainen hame

Minulla oli ekalla luokalla kiva beigen värisistä mokkanahkaisista paloista koottu hame, jossa oli metalliset nepparit edessä. Minusta se oli hirveän hieno. Valitettavasti en kuitenkaan suostunut käyttämään hametta sen jälkeen, kun kerran puin sen koulupäivänä päälle ja joku vetaisi hameesta niin että nepparit aukesivat ja hame putosi päältäni. Se oli noloa pienelle ekaluokkalaiselle. Hame jäi mieleen erityiseti tuosta ikävästä tapahtumasta, mutta myös kauniin värisestä ja pehmeästä nahkapinnastaan. Pikkutyttönä ihailin myös sen leikkausta, vähän alaspäin levenevä, kuitenkin suora malli. Muistan sen todella hyvin edelleen.

2. farkut

Ei ole täällä tullut epäselväksi, että olen farkkutyyppi. Niinpä rakkaimmat vaatekappaleeni ovat usein olleet farkkuja. Muistan selvästi kun sain ensimmäiset Lois-farkut, silloin niitä oli vaan koulun vanhemmilla oppilailla. Kinuin ja kinuin vanhemmilta, kunnes sain sellaiset. Samoin kinumisin muistan saaneeni mm. Wranglerit, Levikset, Mic Macit ja Crockerit. Farkkujen merkillä oli aikanaan tosi paljon väliä.

3. tummansininen perusneule

Jos rakastan nyt yksinkertaisia neulepaitoja, olen kuulkaas ammentanut rakkautta niitä kohtaan jo vuosikymmeniä. Kaukaisilta vuosilta on jäänyt mieleen erityisesti eräs tummansininen paksua puuvillaneuletta oleva Clairen villapaita. Malli oli siis ihan simppeli pyöreäkaulainen neule. Pidin tuota paitaa monen monta vuotta. Vieläkin olen miettinyt, mihin se katosi joskus 20-vuotta sitten.

4. kuviohousut

Kun tyttöjen kanssa 18-vuotiaina aloitimme Kokkolassa iltahyppelyt ravintolamaailmassa, oli tärkeää pukeutua joka viikko uusiin vaatteisiin. Viikon kohokohta oli suunnitella bileasu. Eihän meillä ollut rahaa ostaa joka kerta uusia vaatteita, niinpä ompelimme itse joitakin kerrassaan kehnoja viritelmiä. Meistä ei valitettavasti kukaan ollut taitava sillä saralla. Mieleen on jäänyt kuviokankaista ommellut kuminauhavyötäröiset pöksyt. Kaavat tehtiin itse niin, että aseteltiin kankaan päälle housut ja siitä vaan leikattiin kappaleet summamutikassa. Onneksi väljä malli antoi vähän anteeksi kaavoitusvirheille. Olivat aikmoiset pellepöksyt. Nyt niitä on hauska muistella. (Terkut Tintsulle!)

5. bleiserit

Käytin vuosikausia bleiseriä päivittäin. Siis jokapaikassa; töissä, kaupungilla, iltamenoissa... Bleiseri oli eräänlainen suojakilpi, sen alle saattoi piiloutua. Lempibleiseri oli pitkään Malli Marin tehtaanmyymälästä löytynyt merkillisen sinapinvihreänsävyinen ilmestys.

6. burberryn trenssi

Pakko nostaa tähän listaan Burberryn trenssini. Hankin sen kymmenisen vuotta sitten ja se on edelleenkin vaatekaappini ajankohtaisimpia yksilöitä. Siihen nyt ei voi kyllästyä. Tietysti asiaa auttaa myös se, että loppujen lopuksi ilmastomme takia käyttöaika vuodessa jää aika lyhyeksi.

7. mustat leveälahkeiset housut

Jossain vaiheessa 90-luvulla kuljin pelkästään mustissa leveälahkeisissa housuissa. Liehuvat lahkeet ovat jääneet erityisesti mieleen, vaikka kai silloin kaikilla oli sellaiset pöksyt. Erityisen hyvin muistan lempparilookkini: Musta kellomaisesti leikattu villakangastakki joka oli vyötetty vyötäröltä, leveälahkeiset mustat housut ja paksupohjaiset mustat solkikengät. Laukkuna suuri kirjekuoriveska.

8. valkoinen takki

Joskus omistin valkoisen Sandin kevättakin, se oli kallis hankinta, mutten voinut vastustaa sen yksinkertaista leikkausta ja hienoja yksityiskohtia. Oltiin Nykissä matkalla ja olin ihan otettu, kun sekä Bergdorf Goodmanin meikkiosaston myyjä, että Ralph Laurenin liikkeen myyjä tulivat kysymään mikä takki minulla on päällä. 

9. vuokon hameet

Äitini osti minulle kerran muutaman Vuokon klassisen villakangashameen. Ne ovat lähes ainoita vaatekaappini aarteita, joista en luovu ikinä. Pitäisi käyttää niitä enemmän.

10. lempineuleet juuri nyt

Viimeiseksi mielessä on tietysti tämän hetken lempivaatteet, joita ovat neulepaitani. Niistä nostan lemppareimmiksi Arelan kasmirneuleen ja Malene Birgerin pörröneuleen. Voisin pukeutua vuorotellen noihin kahteen vaatteeseen ihan koko ajan.

Oli muuten oikeasti tosi vaikea miettiä nämä kymmenen vaatemuistoa. Vaikka rakastankin puketumista, huomasin, etteivät vaatteet sinänsä kuitenkaan muodostu minulle tärkeiksi itsessään. Luovun herkästi niistä, enkä haikaile perään. Se on ihan hyvä juttu.

Kiitos vielä Marjukalle hauskasta muistelutuokiosta!

Millaisia vaatemuistoja teillä on?

(jutun kuvituksena omia Pariisin muotiviikoilta nappaamiani kuvia)

ROOSA

Sain Tuijalta Form Form Follows Funktion-blogista nyt kovasti ympäriinsä kiertävän viiden värin haasteen. Olinkin toivonut että joku heittää minua tällä kivalla tehtävällä. Alkujaan tämä haaste on lähtöisin Syhinä-blogista.

Ensimmäisenä etsin kodistamme hempeän tehostevärin, eli roosan. Olohuoneemme on tällä hetkellä harmaavoittoinen ja olen pitänyt väriskaalan puuterisen harmonisena. Niinpä myös roosan sävyt ovat hienovaraisia. Roosaa löytyy pieninä pisteinä Hayn nappityynystä ja haaleampana Linumin pellavatyynystä. Tyynyjen tuomaa vaaleanpunaista korostin hempeän sävyisillä neilikoilla. Tehostevärin ei tarvitse pompata huoneen sisustuksesta, vaan se voi olla vain mieto häivähdys jotakin väriä. Monesti soljuvan pehmeä väriskaala on miellyttävämpi kuin kovia kontrasteja sisältävä.

Tällä kertaa tällainen varovainen tunnelma, katsotaan mitä keksin seuraavaksi.

Heitänpä haasteen Valkoisen Talon Reetalle. Eli haasteessa bongataan kotoa viittä erilaista tehosteväriä (viitenä päivänä) ja haastetaan aina joku mukaan tähän hommaan.

MEIDÄN KODIN IKEAT

Sain Modernisti Kodikas-blogin Kertulta haasteen, jossa tulee esitellä kotoa löytyvät Ikean huonekalut. Sattuneesta syystä meidän kotoa ei kovin montaa Ikean kalustetta löydy. Hassua, että ne pari juttua ovat aika isoja, nimittäin meidän sänky on Ikean runkopatja, samoin minun pukeutumishuoneen kaapistoratkaisu.

Meillä oli aiemmin Hästensin sänky, jonka koimme liian pehmeäksi. Tähän kotiin muutettaessa möin Hästensin pois ja hankimme tilalle Ikean runkopatjasängyn. Ikean versiossakin on käytetty luonnonmateriaaleja, puuvillaa, villavanua ja luonnonkumia. Petari meillä on Unikulmasta. Oikein hyvä runkosänky kohtuuhintaan tämä Ikealainen.

Tässä piti esitellä huonekaluja, mutta en malta olla esittelemättä myös näitä pieniä muovilaatikoita. Olen ihan hurahtanut kaikenlaisiin säilyttimiin, ja nämä ovat mielestäni ihan huippuja. Meiltä löytyy tällaisia joka huoneesta ja monenlaisessa käytössä. Pukeutumishuoneessa heitän laatikkoon kaiken sekalaisen sälän ja yritän muistaa joskus käydä sisällön läpi... Keittiössä meillä on suurempi tällainen leipälaatikkona työtasolla, ihan kätevä leipäpussien pitopaikaksi.

Voiko säilytyslaatikoita ja pussukoita olla liikaa. Tänään tuskailin siivoushommissa. Kun sain yhden kohdan valmiiksi, kertyi epämääräistä tavaraa toiseen paikkaan. Jos kaikkea ei halua hävittää tai viedä varastoon, voi niitä piilottaa näppärästi nätteihin säilyttimiin.

Ikeasta on siis pukeutumishuoneen kaapistoni. Toisessa päässä tätä seinää on umpiovellinen Pax-vaatekaappi ja sitä jatkaa tällainen avohyllyratkaisu. Haaveilin tosi pitkään avonaisesta säilytystilasta ja näteistä esillepanoista. Kieltämättä ratkaisu ei aina ole kovin kaunis. Toisaalta, kun on kyseessä pukeutumishuone, haluan, että siihen liittyvää tarvetta on esillä. Muutenhan huone näyttäisi vain työhuoneelta tai vastaavalta.

Rekki melkein ojennuksessa. Suuri osa vaatteista on kaapissa ovien takana, mutta tähän tangolle nostan aina kulloinkin eniten käyttämäni vaatteet. 

Eipä ollut kovin näyttävät Ikealaiset meillä. Jotain vielä varmasti löytyisi, kuten kodinhoitohuoneen seinähylly ja jotakin astiapuolta. 

Heitänpä haasteella seuraavia bloggareita:

Coco 

Maiju 

Annika 

VIISI KYSYMYSTÄ

Sain suloiselta Annikalta viiden kysymyksen haasteen - kiitos kovasti. Minä tykkään tosi paljon tällaisista kysymyshaasteista, näitä on sekä kiva tehdä, että kiva lukea toisten vastauksia.

Lisäksi tällaisissa postauksissa on aina kiva kaivella kuva-arkistoja, näihin kun voi sopivasti haalia muuten käyttämättä jääneitä satunnaisia otoksia. Tällä kertaa mielessäni oli näköjään kevätaurinko, kukkaset ja hyvä syötävä.

 1. Lempiväri sisustuksessa

Pakko sanoa valkoinen, sillä kohdallani tuo valkoisuus on ollut aina lempiväri sisustuksen suhteen, ihan pienestä tytöstä saakka. Jo omassa huoneessani kalusteet ja sisustuksen perusta on ollut aina valkoinen. Tiedän etten ikinä kyllästy valkoiseen.

2. Design-esine/huonekalu, joka ei koskaan tule meille

Yllättävän vaikea miettiä, toisaalta niitä on paljonkin. Ensimmäisenä tulee mieleen Tuplakupla, Secto/Octo-valaisimet, K-tuoli, Rausku-keinutuoli....

3. Hurmaavimmat henkilöhahmot tv:ssä

Kuka näitä kyssäreitä keksii :) Noh, Jamie Oliver ja Nigella nyt ainakin, molemmissa on luontaista karismaa esiintymiselle. Pidän henkilöistä jotka ovat vaivattomia ja luonnollisia, eivätkä yritä tippaakaan. Suomalaisista pidän "maailmanmatkaaja" Jaakosta ja Sikestä.

4. Suosikki leivonnassa

Tiedättekö, pidän itseäni ihan hyvänä ruoan laittajana, mutta leipurina olen aika surkea. Tosin syytän osaltani tästä sitä, ettei meillä leivota kuin parisen kertaa vuodessa, lähinnä joulun aikaan. Mutta mutta, jos puhutaan leivonnaisten syömisestä - siinä olen mestari. En tiedä ketään joka olisi tällainen pullahiiri (lähipiiri voi vahvistaa). Jos uskaltaisin, söisin monta pullaa päivässä. Jossain vaiheessa määrä oli viisi pullaa / viikko, mutta olen pakottanut itseäni vähentämään määrää ja poikkean aamuisin leipomon kautta töihin vain noin 2-3 kertaa viikossa. Rakastan eniten meheviä viinereitä ja rehellisiä pullia ja munkkeja. En ole niinkään leivostyttöjä, eikä piirakatkaan ole ihan lemppareitani.

5. Viisi suosikkiblogia

En tälläkään kertaa laittele suomalaisia suosikkejani järjestykseen. Sivupalkista voi kurkata suosikkilistaani.

Tällä haasteella heitän seuraavia ihania bloggareita:

Sissi  
Sofia  
Sanni  
Wikke  
Jonna  


PS. Nuo marinoidut katkaravut olivat niin hyviä että tuli kyynel silmään. Niitä oli kotona tarjolla eräänä päivänä kun saavuin töistä. En tiedä mitä isäntä oli liemeen taikonut, mutta taivaallisen hyvää...