Tietoa mainostajalle ›

PIENIÄ PIHAJUTTUJA

14.6.2016


Meidän piha ja terassi alkavat jo olla kesäkunnossa, toki vielä pitää vähän siistiä paikkoja ja huolehtia kasveista. Terassia pääsen toivottavasti laittelemaan viikonloppuna, jos ei ihan koko ajan sada. Olen vihdoin nimittäin saanut toimitettua Riikalle ommeltavaksi Johanna Gullichsenin kankaan, josta tulee terassipenkkien istuintyyny. Jahka se saadaan paikoilleen, ehkä riittää energiaa viimeistellä kokonaisuus muutenkin. Nyt se on vain pesty ja siellä ajelehtii vielä ylimääräistä roinaa. Terassia on myös alettu viimeistellä uusilla ruukuilla ja kasveilla. 

Olimme isännän kanssa taannoin pihatarvikeshoppailureissulla ja hän ihastui kuvan kevytbetoniseen ruukkuun ja osti minulle sellaisen. Instassa olenkin ihanaa ruukkua vilauttanut, siihen istutin pari heinää ja laventelia. Koska ruukku oli niin kiva, haettiin muutama lisää eilen. Kuvan ruukkuun en ole vielä noita eilen ostamiani kukkia istuttanut, kastelin vain. Huomenna on vapaapäivä ja sitten puuhastelen istutukset loppuun, tänään en vaan jaksanut. En yhtään tiedä mitä kukkia nuo ovat, perennoita kuitenkin, eli voisi laittaa maahankin. Mutta päätin kokeilla niitä nyt tuohon ruukkuun. Sinikukkainen näyttää ihan ruiskaunokilta, mutta se oli joku muu. Ja nuo heinälehtiset ovat keltakukkaisia, niiden kukinto on sellainen kellomainen. (tarkistin kukkien nimet: sininen on etelänmunkki ja keltakelloinen on tarhapäivänlilja)

Tässä taas näkee millainen kasvien ostaja olen. En edes hädin tuskin vilkaise kasvin nimeä, katson vaan mikä näyttää kivalta ja hinnan. Olisin ehkä saattanut sortua valkoisiin kukkiin, mutta kotoa tuli toive väreistä, joten mikäs siinä - kaikki kukat on nättejä muutkin kuin valkoiset. Sitäpaitsi olen aina ollut kukkaketotyyppi, eli sekalaiset sekoitukset viehättävät ruukuissa ja istutuksissakin.

Meidän nurmikko on suurimmalta osalta tosi hyvässä kunnossa. Talon vierustalla on niin paahteista, että siitä se tuppaa palamaan. Isäntä tuossa tekeekin nurmikonparannussekoitusta niihin kohtiin. Kaunis nurmi vaatii kyllä huolenpitoa monessa muodossa. Eikä paahteisella ilmalla kannata rynnätä leikkaamaan sitä, ennemmin antaa kasvaa liian pitkäksi.
Meidän pikkuisilla on nurmikolla lokoisa keidas. Aurinkovarjo on tärkeä, jos pihalla hengaillaan koko päivä. Toiset pääsevät varjoon lekottelemaan, mutta ovat kaiken keskellä. Alta löytyy vesikuppi ja peti. Välillä ovat myös kiinni hihnoissaan, isäntä keksi aikanaan, että painavaan kahvakuulaan on hyvä sitoa hihnat. Näin koirien kiinnitys sujuu missä kohti pihaa tahansa, on muuten kätevä setti ottaa mukaan vaikka retkellekin. Kahvakuula ja hihnat, koirulaiset pysyvät tallella. Onneksi meille riittää aika pieni kahvakuula.
Ensimmäiset raparperit omalta maalta on kerätty ja niistä on tehty jälkkäriherkkua naapurin rouvan ohjeella. Siitä voisin joku kerta kertoa enemmänkin, niin hyvää oli.

Työhuoneen ikkunasta napattu kuva. Minun tekisi mieli heitellä tuohon takaniitylle vähän kedonkukkasiemeniä. Sinne on valkoapilaa heiteltykin jo. 


Eilisellä kauppareissulla ostin iki-ihanan Mårbacka-pelargonin. Huomenna istutan sen tuohon valkoiseen laakeaan ruukkuun. Haalean vaaleanpunainen klassikkokukka on ehkä kesäkukkalempparini. Saatan kiikuttaa kukan koristamaan terassia. Nappasin muuten nämä kukkakuvat äsken jo iltahämärässä, siksi näyttää pilviseltä, vaikka tänään aurinko paistoi komeasti.
Tässä vielä lisää eilisiä ostoksia. Kevytbetoniruukkuja ostettiin pari myös tuollaista korkeampaa kapeampaa mallia. Toiseen olen istuttanut viikunapuuni ja toiseen ostin kosmoskukan. Ihastuin muuten täysillä tuohon viininpunakukkaiseen suklaakosmokseen. En ole hirveän usein nähnyt tuollaista kesäkukkaa ja minusta se täydentää tuota betoniruukkua ihanasti. Näillekin vielä mietin sijoituspaikkaa, nyt ne ovat tuossa kuivuneen nurmikon päällä odottamassa seuraavaa siirtoa.
Olkkarin ikkunan alle oli jäänyt viime talvesta tuollainen kukkalaatikko. Siinä oli kanervia. En jaksanut siirtää sitä pois, vaan laittelin siihen valkoisia pelargonioita. Koska toisella oli toive väristä, lisäsin eilen valkoisten joukkoon hauskan korallin sävyisiä pelargonioita pari kappaletta. Nyt vaan odotan että kukat rehevöityvät kunnolla. Muistan lannoituksen.


Sadepisarakuva on napattu viikonloppuna työhuoneen ikkunasta. Siitä huomaa, että pihatöiden lisäksi myös muita kotihommia olisi rästissä. Nimittäin ikkunoiden pesu. Ei ole ensimmäinen kerta kun se jää juhannukseksi. Muutama vuosi sitten isäntä osti nimenomaan juhannukseksi Kärcherin ikkunanpesurin ja hänestä oli suurta juhannushupia pestä talon ikkunat. Saapas nähdä onko se tänäkin vuonna yhtä hauskaa, heh.

10 comments

  1. Tarhapäivänliljat kannattaa istuttaa syksyllä kukkapenkkiin ja se kasvaa monivuotisena mukavasti kukkapenkissä. Joukossa saattaa olla muitakin monivuotisia, niille samajuttu.
    Osa kukista viihtynee varjoisemmalla paikalla. Pelargoniat tykkäävät valosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ajattelinkin, että voin siirtää niitä maahan - jos ovat vielä kesän jälkeen hengissä :) Valitsin nuo lajikkeet niin että kestävät oikein kuumassa auringossa, meillähän sitä riittää tuossa pihalla. Tiedät etten ole mikään viherpeukalo :)

      Poista
  2. Pelargonit ovat myös minun suosikkeja, tänä vuonna valkoisia ja violettia miljoonakelloa niiden seurana.
    Tuo kahvakuulajuttu on loistava! Minulla on 8kg kuula, ehkä se pitelisi minun karvakorvat paikoillaan, mutta kuka sen kantaisi jonnekin piknikpaikalle? Pitänee hankkia koira, joka vetäisi kärryjä.... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelargonit on niin klassikoita ja menestyvät hyvin minunkin hoidossa :)

      Heh, kahvakuula on kyllä kätsy-etenkin pikkukoirilla. Isommille ehkä vähän hankalampi case.

      Poista
  3. Kauniita ruukkuja. Varsinkin tuo laakea, jossa tarhapäivänliljaa. Mistä ostit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin ihastuin näihin ruukkuihin kovasti. Ruukut Bauhausista ja kasvit Plantagenista.

      Poista
  4. Pihapostauksia(kin) on kiva lukea. Tykkään hyvällä tavalla "arkisesta", jutustelevasta kirjoitustyylistäsi. Monipuolinen ja antoisa blogi :)
    Inna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa ihanasti sanottu, kiitos Inna, tästä tuli minulle todella hyvä mieli :) Mukava kun kommentoit!

      Poista
  5. Kuka lähtee retkelle raahaamaan jotain kahvakuulaa? Eikö painolastia yleensä yritetä silloin minimoida? :D toki oishan se flyygelikin ihan kiva niin voi retkellä serenaadit säestää jos sattuu huvittamaan! Pitää varmaan hankkia englannin kuningattaren hevosvankkuri ensi piknikille, että saa kahvakuulan ja sinfoniaorkesterin varalta mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No vähän riippuu retkestä ja kahvakuulan painosta. Tätä meidän kahvakuulaa on jaksettu raahata retkelle mukaan, ollaan monasti menty autolla ja kävely autolta retkipaikalle ei ole ollut pitkä. En toki ottaisi mukaan jos pitkään patikoitaisiin :)) repesin kun sitä ajattelin. Enpä muuten kirjoittaessani tullut hoksanneeksi, että joku ajattelisi noin. Mutta sulta irtoaa aina aikamoisia kommentteja - pippurinen kesäkurpitsa kerrassaan.

      Poista