<data:blog.pageTitle/>

This Page

has moved to a new address:

http://www.annemelender.fi

Sorry for the inconvenience…

Redirection provided by Blogger to WordPress Migration Service

22.9.2018

SISUSTUSMIETTEITÄ VÄREISTÄ

Lauantai-illan löhöilyä ja pieniä sisustuspohdintoja. Ollaanko täällä blogissa oltu viimeaikoina paljon meidän ruokapöydän ääressä - no joo, mutta toisaalta se on minulle kodin kaunein kohta. Ihailen joka päivä sen sävymaailmaa ja pöydällä vaihtuvia näkymiä. Sillä minusta ruokatilan pöytä on helpoin "koristella" fiiliksen mukaan. Se näyttää aina ihanalta, oli siinä varsinainen ateriakattaus, sievä visuaalinen somistus tai tällainen ns. aivoriihifiilistely. Rentouduin hiukan sisustuslehtien parissa, oli vaihteeksi intoa selailla sisustusjuttuja. Olen myös jonkun verran notkunut somessa ja seuraillut keskusteluita nykytrendeistä - tietysti Habitaresta sysäyksen saaneita ajatuksia.


Nyt on uutisoitu monessa mediassa, miten värit palaavat sisustukseen. No niinhän se on, trendit kiertävät eräällä tavalla ympyrää ja pitkän neutraalin kauden jälkeen värejä on hiipinyt stailistien luomiin kokonaisuuksiin. Yhtäkkiä tämä ei ole tapahtunut, vaan itse olen seuraillut tätä fiilistä jo pidemmän aikaa, mutta nyt kun värejä oikeasti alkaa näkyä myös valkoisen nimeen vannovien somekanavissa, voidaan todeta, että värit ovat tehneet paluun. 

Käsiä rasvaillessani pohdin jyrkkiä mielipiteitä; onko olemassa vain neutraali tai todella värikäs. Minusta missään asiassa ei kannattaisi olla ihan ehdoton, ei myöskään tässä asiassa. Ellei todella ole väritön tai värikäs. Mutta suurin osa meistä on varmasti jossain siellä pehmeässä välimaastossa. Meitä puhuttelee sävymaailmat. Pienet ripaukset tunnelmia siellä täällä. Sitä on minulle värikkyys. Se tulee kotona hienovaraisena pehmeytenä, kenties tyynyssä tai kynttilänjalassa. Taulussa ja karahvissa. Lautasessa tai tuolin karmille unohtuneessa neuleessa. Tai sitten rajummin maalikokeiluun altistuneessa seinänpätkässä.
 

Juuri nyt itse viihdyn hyvin savuisissa ja tunnelmallisissa sävyissä. Erilaiset murretut keltaiseen taittavat vihertävät beiget ovat ihania, kuten ruokatilan takaseinä. Sitten on nämä vihreään vivahtavat harmaat, pehmeät terrakotat, keltaiset, hillityt siniset ja sinivihreät. Oi miten nautin siitä miltä ne näyttävät muutoin kodin valkovoittoisessa tunnelmassa. Puuta minulla on aina ollut kodissa, oli se pinnalla tai ei, itse en liiemmin välitä trendien kärjistä, vaan tiedän mistä pidän ja aika vaikuttaa omaan sisustamiseeni lievin maustein.



Lempipuuhaani on kasata pino sisustuslehtiä pöydälle ja uppoutua niiden maailmaan. Olen tässä asiassa enemmänkin kerralla paljon kuin vähän silloin tällöin. Tarkoitan sitä, että yksi lehti kerralla ei riitä mihinkään. Niinpä otan sitten välillä sellaisen pidemmän tovin, jotta minulla on aikaa kahlata läpi kaikki uudet lehdet joita olen ostanut kuukauden aikana, sen lisäksi vielä muutama vanhakin. 



Rakastan kokeilla erilaisia ovelia värikomboja. En koskaan ajattele, etten voi hankkia jotain, koska meillä ei ole mitään muuta sen väristä. Sen takia joku väri hankitaan, ettei sitä ole ennestään. Neutraaliin pohjaan voi kokeilla ihan mitä tahansa, uskomatonta mutta se toimii. Joskus yhdistelmät syntyvät vahingossa, tai oikeastaan aika usein. Sillä uskon vakaasti siihen, että kun tuntee oman tyylinsä on ihan sama mitä laitaa yhteen ne toimivat, kunhan sommittelu on kunnossa. 


En osaisi kuvitella kotia ihan ilman värejä. Minusta meillä on tosi paljon valkoista ja oikeasti väritöntä. Silti kokonaisuus ei ole kylmä tai tylsä. Toisaalta, ei meillä ole hirveän värikästäkään. Minusta parasta on mennä intuitiolla eikä olla liian tarkka. Kannattaa aina katsoa tilaa kokonaisuutena, eikä yksittäisinä detaljeina. Yhtäkkiä messinki ja kromi toimivat yhdessä. Tai vihreä ja sininen. Tunnelma ratkaisee.


Sitäpaitsi ehkä helpoin ja nopein muutos kotiin on maalata joku kohta ihanalla sävyllä. Seinän maalaamiseen ei mene kauaa aikaa, mutta sen luoma muutos fiilikseen on valtava. Vaikka pidin paljon tuhkanharmaasta seinästä, olen aivan rakastunut tähän kellanvihertävänbeigen-epäväriin mikä nyt on tuolla ruokatilan takaseinässä.



Näistä huikean kauniista kuvista menee kiitos poikaystävälle. Hän nappaili kuvia kun olin asettanut tämän hetkisiä lempiesineitä pöydälle. Minusta näissä on erityisen kaunis tunnelma.

Mitä mieltä sinä olet väreistä sisustuksessa?


*Iittalan tuotteet saatu osana vuosiyhteistyötä.

Tunnisteet: , ,

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu