AAMIAISTARINOITA

10.10.2018

"kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Pelican Rouge"
 

En tiedä monesko aamupalapostaus tämä on vuoden aikana täällä blogissa, mutta kun rakastan hitaita aamupalahetkiä. Meilllä on tullut jo tavaksi viettää aamukahvihetki yhdessä, riippumatta siitä miten työaikataulut menevät, herätään silti aina samaan aikaan ja syödään aamiainen yhdessä. Se on minusta ihan tosi mahtava rutiini.

En voi korostaa liikaa aamukahvin tärkeyttä, en vaan lähde käyntiin jos en saa kahvia pian herättyäni. Olen myös tosi tarkka kahvin mausta, arvostan hyvää ja laadukasta kahvia tosi paljon. Pelican Rougen kahvit on meillä tarttuneet usein kaupassa matkaan, sillä pidämme täyteläisistä ja pehmeistä kahvimauista. Kun kerroin ystävälleni tästä yhteistyöstä - hän huudahti spontaanisti "parasta kahvia" ja kyse oli kahvihifistelijästä. 



Pelican Rouge on hyvin vanha kahvitalo, he ovat alkaneet paahtaa kahvia jo vuonna 1863 ja ovatkin euroopan vanhimpia kahvipaahtimoita. Pelican Rougella on sekä vaaleapaahtoisia, että täyteläisiä tummempia kahvipaahtoja. Tästä muuten meillä onkin kotona välillä pieni väittely - kumpi on parempaa, vaalea paahto vai täyteläinen tumma paahto. Minä äänestän usein vaaleampaa ja toinen tummaa paahtoa. Minä juon kahvin mustana ja hän maidon kanssa. Lopulta kuitenkin meistä molemmista laadukas kahvi on hyvää sekä vaaleana että tummana, niinpä kaapista löytyy sattumanvaraisesti ja mielialan mukaan kumpaa tahansa. Pääasia että löytyy hyvää kahvia.


Tällä hetkellä meillä ei ole kahvinkeitintä käytössä, vaan olemme innostuneet keittelemään kahvit pressopannuun. Minusta tämä tapa on oikein näpsäkkä ja jotenkin viehättävä. Kahvipannu on aina pöydässä läsnä kun hauaa kaataa kupillisen täyteen. Onpa meillä myös vanhanaikainen pannumyssykin käytössä ihan joka aamu, sillä aamukahvihetket tuppaavat venymään. Niiden takia herätyskello soi pari tuntia ennen kuin pitää lähteä liikkeelle.
 

Yleensä juodaan kahvit keittiön saarekkeen äärellä, mutta etenkin viikonloppuina ihan ruokatilan pöydän äärellä. Ruokasalin puolelle katetaan myös silloin kun halutaan fiilistellä ulkoa tulevaa kaunista valoa tai muuten vaan tunnelmoida erityisesti. Kun me häärätään aamiaisvalmisteluiden kimpussa on pienet karvapallerot vielä täydessä aamuhorroksessa, ulkona on käyty pikaisesti ja unet jatkuvat sohvalla.


Kahvin kanssa syödään oikeastaan aina voileipää, mutta lisukkeet vaihtelevat. Kananmunia tulee syötyä muutamina aamuina viikossa. Munia valmistetaan monella eri tavalla. Juuri nyt hän on paistanut meille erityisen ohuita munaräiskäleita, tai miksikä niitä kutsuisi. Juju on siinä, että muna vatkataan huolellisesti ja pannulle kaadetaan munaseosta niin ohuesti kuin mahdollista. Ohut kananmuna paistuu pikaisesti ja maistuu ihan erilaiselta näin hentona versiona. 






Leivistä muuten, niille kootaan ihan perinteisesti päällysteitä, minulla on yleensä vain juustoa ja vihanneksia. Minusta voileipä ei koskaan maistu hyvältä ilman kahvia, niinpä en syö leipää yleensä muulloin kun aamupalalla. Ja kahvista, minä pidän erityisen kuumasta kahvista, siksi ei tulisi mieleenikään laittaa siihen kylmää maitoa, tai lämmintäkään. Tästä onkin sitten pöydän toisella puolella erilainen näkökanta.


Kahvin ääressä tulee juteltua kaikenlaisia asioita. Erityisen hauskaa on googlata nippelitietoja, tai tämän olen oppinut nyt viimeaikoina. Jokin aika sitten esimerkiksi googlattiin kasmir-kuosista. 


Kasmir-kuosijuttu lähti siitä, kun olin kietoutunut tuohon kuvassa näkyvään ikivanhaan kasmir-kuvioiseen torkkupeittoon. (Inhoan vilua aamusella). Tuli sitten puhe kuoseista ja tuosta ikivanhasta kuviomallista. Minä olen aina tykännyt kasmir-kuvioinneista ja toinen puolestaan ei ollenkaan. Googlettamalla selvisi, että kasmir eli paisley on yli tuhat vuotta vanha pisarakuvio, jonka aikanaan uskottiin suojelevan demoneilta.

On muuten oikeastaan aika avartavaa selvittää pöhkömpiäkin asioita, kun meillä kerran on olemassa lähde josta löytyy tietoa ihan mistä vaan asiasta tai tekemisestä. Aamupalalla siis voi vaikka kevyesti sivistää itseään.



Siinä ne on kaksi erilaista kahvipakettia, kumpikin hyvää vaikka erilaista. Hyvä kahvi on aina ilo. Pelican Rougen paahdot on muuten suunniteltu suomalaiseen makuun. Meillä täällä taitaakin olla hitusen oma suutuntuma kahvien suhteen. Ja Pelican Rougen paketeista pitää vielä mainita, että ne ovat uudistuneet koviksi vakuumipaketeiksi.



Olen niin pöhkö, että mulla on usein illalla nukkuman mennessä vähän nälkä (saatan joskus hiipiä yöllä jääkaapille) ja jos en sitä tee, niin nukahdan monesti aamupalasta ja aamukahvista haaveillen. Kahvia tosin juodaan muutenkin, esimerkiksi usein iltaruoan jälkeen vielä kupilliset. Mutta aamukahvi on päivän tärkein.

Nautitko sinä hyvästä kahvista ja millaisia ovat lempikahvihetkesi?


1 comment

  1. Whenever you are creating beauty around you, you are restoring your own soul.skin Whitening

    VastaaPoista