Tietoa mainostajalle ›

SKAGERAK

29.2.2016


Selailin töissä taas uusia kuvastoja ja mietin kevään sisäänostoja. Vaikka meillä onkin Koodissa jo oikeastaan kaikki tuotemerkit joita nyt haluamme myydä, tarjotaan meille jatkuvasti uusia ihanuuksia. Haluamme pitää valikoiman maltillisena, sillä mielummin paljon muutamilta hyviltä valmistajilta, kuin vähän sieltä sun täältä. Joten olemme tiukkoja sen suhteen mitä valikoimiin lisäämme. Tällä hetkellä kuitenkin tanskalainen Skagerak ihastuttaa kovasti. Olemme jääneet miettimään mitä ihanuuksia sieltä liikkeeseen voisi tilata. Halusin vinkata teillekin heidän uudistuneesta kokoelmastaan, jota pääsee tietysti katsomaan Skagerakin kotisivuilta.
Heidän viehättävän kataloginsa pääsee katsomaan pdf-muodossa tästä linkistä.

Onko teillä jotain erityisiä lemppareita tuosta mallistosta? 

Muistan Skagerakin jo parinkymmenen vuoden takaa kun tulin töihin alalle. Tuolloin heillä oli lähinnä ulkokalusteita ja erittäin laadukkaita. Niitä on edelleenkin, mutta valikoima on laajentunut myös kodin sisätiloihin. Uudet tuotteet ovat skandinaavisen kepeitä ja kauniita. Kuvat on stailannut muuten all the way to paris-toimisto, joka on nyt kovassa huudossa tässä stailaushommassa.

Mallistoon palatakseni, itse fiilistelen lähinnä kepeitä tammikalusteita, Bow table-metallipöytää, Edge-saviruukkuja, suuria valkoisia salaattivateja, tammisia tarjottimia ja talouspaperitelinettä jne. Jos noita päädymme tilailemaan, niin itselleni haluan ainakin vihreän Bow table-pöydän ja ruukkuja...

Olisi kiva kuulla teidän mielipidettänne tästä mallistosta.

MUUTAMA KOTIKUVA

28.2.2016

Tänään sunnuntaina oli kyllä erityisen ihana valo. Hiimailin kotona ja fiilistelin lämmintävää auringonvaloa. Viikkailin pyykkejä ja laitoin uusia koneeseen. Sunnuntaisin on kiva tehdä kotitöitä, ei ole kiire mihinkään ja nyt valosta saa energiaa. Välillä siemailin kupposen kahvia ja söin voileivän. Magnolian oksiini on ilmestynyt ensimmäinen auennut kukka. Vaaleanpunainen sävy toistui myös valitsemissani kahvihetken astioissa. Pitäähän kukka ja kuppi olla sävy sävyyn.
Tiskipöytää koristamaan löysin ruokakaupasta rungollisen timjamin. Se ilostuttaa tuossa ainakin hetken, puuvartiset yrtit kestävät yleensä jonkin verran pidempään. Ainakin jos muistaa kastella. Skultunan messinkiruukku on alkanut saada patinaa itseensä. Mietinkin alanko kiillottaa sitä, vai annanko patinoitua rauhassa. Minusta on muuten ihan kodikasta jos tiskipöydällä on liinan päällä kuivumassa astioita tms. Ainakin jos liina on nätti (tässä Hayn) ja muuten keittiö siisti.

Olohuoneessa yksi torkkui vakiopaikallaan, toinen seuraili mun touhuiluja. En ole vieläkään jaksanut vaihtaa olohuoneen tekstiileitä - mattoja tai tyynyjä. Olen jämähtänyt tuohon neutraaliin linjaan. Mutta tiedättekö, sain vihdoin valittua nojatuoliin ja rahiin uuden kankaan ja se on tilauksessa. Ihan mahtavaa. En uskaltanut kovin rohkeaa kuitenkaan ottaa, vaan päädyin sellaiseen pellavaiseen vaaleaan kankaaseen, joka siftaa vähän luonnonvalkoisen, pellavan sävyn ja siniharmaan sekoitukselle. Eli tuolin sävy vähän tulee vaihtelemaan sen mukaan miten valo osuu siihen. Jännä nähdä miltä pienestä tilkusta päätetty kangas näyttää isona pintana.
Sohvapöydällä on marketista ostettuja tulppaaneita. Parin euron puska ei ole kummoinen, mutta se näyttää ihan kivalta vaihteeksi keraamisessa maljakossa. Asetelmassa on myös kastehelmituikkukipponi ja Hayn korkkinen rasia, sekä tietysti pari kirjaa.


Tuo tarkkailija ihmettelee mihin on kadonnut hänen lempituolinsa pehmuste, siis tuon Bertoian lampaantalja. Joku on kiikuttanut sen ruokapöydän tuolille pehmikkeeksi.

Tällaisia sunnuntaihetkiä tänään. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

ELEGANTTI SISUSTUS

26.2.2016

Perjantain inspiraatioksi löysin naapurimaan tyylikkäästä sisustustarjonnasta harmaasävyisen elegantin kodin. Minua viehättää tässä ajaton ja kansainvälinen tunnelma. Sisustus näyttää siltä että se voisi olla kymmenen vuoden takaa tai juuri tästä hetkestä. Ajattomat klassikot ja seesteinen värimaailma täydentävät toinen toisiaan, luoden viihtyisän tunnelman.
Tammi on niin kaunis ja ajaton puulaji. Vaikka tovi sitten sisustuksissa näkyi vähemmän puuta, on meillä Koodissa tammea kyllä myyty ihan aina. Kuvan hyllystö on tanskalaisen Montanan klassikko, sen hento rakenne on kaunis. Pikkupöytä on Vitran. Kiinnitin huomiota tuoho seinäsävyyn, se on ruskeaan taittava harmaa, kaunis sävy.
Taide näkyy tässä kodissa myös kirjojen ja esineiden mukana. Taidekirjat ovatkin kuin pieniä taidenäyttelyitä, joihin voi uppoutua omalla kotisohvalla. 
Työpöydällä on Bestliten valaisin, roskakori Vipp ja työtuoli on Hayn Copenhague-sarjaa. Muuten kivan hintainen ja hyvä tuoli istua. Noita menee meiltä Koodista juuri nyt aika paljon, etenkin tammen värisenä. Onpa tuossa hyllyn päällä ByLassenin Kubus-kynttelikkökin, paljon tuttuja esineitä.
Sohvan yläpuolella oleva tauluasetelma on hienosti koostettu. Se antaa harmaaskaalaiseen huoneeseen ryhtiä ja sävyjä. Taide tekee sisustuskesta yksilöllisen. Sohvapöytä on Vitran, Noguchin klassikko, jollaisen saimme juuri meidän liikkeenkin lattialle. Lasipöydät tulevat taas uudelleen. Samoin riisipaperivalaisimet, kuvan valaisin on myös Vitran. Tässä olohuoneessa pörrömattokin on ajaton ja upea, se on luonnonmateriaalia ihan varmasti - villaa ja pellavaa.
Vanhan talon kauniit puitteet ovat kyllä ainutlaatuisia luomaan tunnelmaa. Mutta yhtä hyvin tämä sisustus toimisi ihan uudessa omakotitalossakin. Toisi selkeään arkkitehtuuriin struktuuria ja pehmeyttä. Puiset nojatuolit ovat Eamesin klassikoita nekin, noista olen itse haaveillut jo varmaan vuosikymmeniä. Vielä ei ole niille löytynyt kotoa täydellistä paikkaa, mutta ehkä joskus johonkin kotiin.
Ruokapöydissä minua kiehtovat nyt tuollaiset ohutlinjaiset ja anonyymit mallit. Kuvan pöytää en tunnista, mutta itse ihailen esimerkiksi Muuton Base Table-pöytää juuri nyt. Itselleni ottaisin sen valkoisena. Eleetön ja siro pöytä antaa tuoleille tilaisuuden loistaa. Tässä Vitran upeudet pääsevät kyllä hienosti oikeuksiinsa. Ruokapöydän päällä roikkuvat valaisimet ovat Louis Poulsenin valmistamat ja Louise Campbellin suunnittelemat. Itse olisin kyllä tuohon valinnut jotkin toisenlaiset valaisimet.
Eero Saarisen suunnittelema ja Knollin valmistama Womb-nojatuoli on niin mieletön. Pidän paljon myös siihen valitusta eläväpintaisesta villakankaasta. Pöytävalaisin on Foscarinin.
Makuuhuoneesta tykkään myös valtavasti. Eteeriset silkkiverhot ja rennon ryppyinen pellavapeite osuvat juuri omaan makuuni. Tietysti tuo väritön sävymaailmakin miellyttää. Ainoa mistä en hirmusti innostu, ovat nuo matkamuistoilta näyttävät patsaat ja esineet. En ole koskaan itse tykännyt tuoda matkoilta esineitä.

Makuuhuoneen hyllystö ja lipasto ovat myöskin Montanan mallistosta. Ovelasti valitut värit tekevät niistä kuin taideteoksia. Miksipä huonekaluissa ei voisi olla väriä, etenkin kun ne osaa valita sulautumaan sisustukseen noin taidokkaasti. Pöytävalaisin on Jielden klassikko.

Kaikenkaikkiaan inspiroiva sisustus, vaikkei ihan omaa tyyliäni olekkaan. Mutta minusta on ihana ottaa vaikutteita ja inspiraatioita kaikenlaisista hyvällä maulla tehdyistä sisustuksista. Kaikkea mistä tykkää ei onneksi tarvitse valita omaan kotiin.

Mitä te pidätte tällaisesta tyylistä?

LOUNASHETKI

25.2.2016

Tänään hipsin kaupungille hakemaan lounasta. Päätin kokeilla ensimmäistä kertaa Smo&Fron salaattia. Tykkään syödä lounaaksi jotain kevyttä ja freesiä. Samalla reissulla ostin muutaman Magnolian oksan itseäni ilahduttamaan. Minulla ei ole vielä koskaan ennen ollut maljakossa Magnoliaa, mutta niin monta kertaa olen pikkusiskoni Magnolia-kuvia ihastellut, että piti itsekin kokeilla minkälaiset kukat näistä oikein muodostuu. Oksat löysin tietysti Piia Jaalalta.
Lounasseuraksi valitsin uuden ruotsalaisen Elle Decorationin, se on yksi lempparilehdistäni. Parhaiten minulla on aikaa syventyä sisustuslehtiin juurikin lounastauolla. Meidän työpaikan keittiö on ihan täynnä lehtikasoja, kaikilla meillä on tapana mennä yksitellen rauhassa syömään ja uppoutua hetkeksi lehden seuraan.
Valitsin salaattiini lohta, munia ja bulguria. Täytyy sanoa, että oli kyllä oikein freesi ja maistuva annos. Lohi oli tuoretta, olen sen suhteen tarkka, maistan heti jos se on vähän yliaikaista. Bulgur maistui hyvälle, joissakin paikoissa se voi olla vähän mautonta. Aika hinnakas annos (vajaan kympin) kokoonsa nähden, mutta plussaa tosiaan mausta ja raikkaudesta. Tuosta herkullisen näköisestä spelttinäkkäristä on kyllä sanottava, ettei se maistunut kuin pahville. Ehkä paksu kerros voita olisi auttanut tässä tilanteessa.  

 
Pakko kyllä tunnustaa, että nämä kuvat on napattu liikkeen puolella, sillä meidän keittiössä ei ole ikkunaa ja siellä ei muutenkaan ole kovin kaunista. Joten lavastin annoksen Artekin uudelle Kaari-pöydälle, pöydän ympärillä ihanat tammiset Tapiovaaran Domus-tuolit. Siirryin tuosta sitten keittiön puolelle ruokailemaan. 
Ostin muuten uudet päätelasit ja sain ne tänään. Olen tykästynyt Tigerin mallistoon myös silmälaseissa, joten nämä uutukaiset ovat jo toiset Tigerin silmälasini. Laseissa on edessä muoviset kehykset, mutta sivusangat ovat metalliset. Mukaan kuuluu vielä pilottimalliset aurinkoklipsit, eli noilla on ihana lueskella auringossa lekotellen - sitten joskus kun se kesä saapuu. Tykkään tosi paljon vaaleahkoista muovisangoista ja tuollaisesta vähän kookkaammasta pehmeästä muodosta. Kaikilla tuntuu olevan nyt tummasankaisia kantikkaita laseja, joten nämä ovat vähän vaihtelua niille. Jei, nyt on hyvä tehdä taas tietskalla töitä.

Mikä on teidän mieluisin lounasruoka?

IITTALA X ISSEY MIYAKE

24.2.2016

Kevään yksi odotetuimmista design-uutisista on varmastikin Iittalan ja muotitalo Issey Miyaken yhteistyönä syntynyt "Pause for harmony"-kokoelma, jossa on astioita, maljakoita ja upeita tekstiileitä. Monissa blogeissa on aiheesta jo kirjoiteltu, minä puolestani kävin tutustumassa tähän kokoelmaan Sokos-yhteistyön puitteissa. Tämä uutuusmallisto on nimittäin jo saatavilla valituista Sokos-tavarataloista (Helsingin keskusta, Tampere, Turku) sekä Sokos.fi-nettikaupasta.
Kokoelman luominen syntyi usean vuoden yhteistyönä Iittalan ja Miyake Design Studion kesken. Ajatuksena on ollut  tuoda rauhaa ja harmoniaa kiireisen elämän keskelle. Minusta mallistossa on onnistuttu hyvin. Värimaailma on harmoninen ja raikas. Mustan, valkoisen ja harmaan rinnalle on tuotu pehmeää roosaa ja raikasta vihreää. Tuotteiden muodot ovat orgaanisen pehmeitä ja tekstiilituotteiden taitokset tuovat kolmiuloitteisuutta kankaisiin.
Lainasin kuvia varten nämä tuotteet Sokokselta. Olikin todella ilo kuvailla kokoelmaa, sillä muodot ja värit natsasivat niin täydellisesti yhteen. 


Kun on hetki aikaa rauhoittua, ottaa kuppi teetä tai kahvia, voi tuntea sympaattisen astian muotoilun. Käsi kiertyy pehmeästi kupin ympärille ja lämpimän juoman vaikutus siirtyy kehoon. - Tuo oli täysin omaa fiilistelyäni tämän kauniin kupin ominaisuuksista.
Kuvissa näkyvien tuotteiden lisäksi mallistoon kuuluu suurempia tarjoilulautasia, niiden epäsymmetriset muodot tuovat kattauksiin uudenlaista ilmettä. Myös servietit on taiteiltu pieniksi taidetoksiksi, avatessa niiden laskostukset muodostavat kauniit kuviot. Sarjaan kuuluu myös kattauskoristeeksi soveltuva pöytäkukkanen. Sen voi antaa vain koristaa pöytää, tai sitä voi käyttää pienenä alusliinana.

Ihastelin myös viehättäviä koristetyynyjä ja tabletteja. Issey Miyaken tunnusomainen kankaiden käsittely näkyy oivalla tavalla malliston sisustustekstiileissä.

Veikkaan että tämä kokoelma on aika suosittu tämän kevään lahjakauden ostoslistoilla. Tällaiset huippumuotoillut tuotteet ovatkin mitä mainioimpia lahjavalintoja. Näillä voi myös täydentää ja maustaa olemassa olevia astiastojaan.

Sokoksissa on esillä kauniit myyntiständit, jotka on suunniteltu varta vasten tätä kokoelmaa varten. Kannattaa käydä niitä ihastelemassa. Tuotteet on myös pakattu harvinaisen kauniisiin laatikoihin, plussa kokonaiskonseptin onnistuneesta ilmeestä. Kuvissa vilahtaa myös Iittala x Issey Miyake-malliston esite, joka sekin on kuvitukseltaan ihailemisen arvoinen.

Mitä te pidätte näistä kaunokaisista?

"kaupallinen yhteistyö Sokos" 

PÄIVÄN PARHAAT

23.2.2016


Miten ihana oli herätä auringonpaisteeseen. Eilinen loskanpotkiminen ei haitannut yhtään mieltä, kun aurinko valaisi päivää. Valosta innostuneena nappasin aamun bussimatkalta maisemakuvan. Kännykkäräpsy bussin ikkunasta on joskus paikallaan, olen kurkannut tuota kuvaa monta kertaa instatililtäni. Kyllä valo on ihana asia. Eikä edes haitannut, että iltapäivästä taas tuhrustui ja harmaantui. Aamupäivän auringolla jaksaa hetken.

Kuljen töihin joko omalla autolla tai bussilla. Nykyään aika usein bussilla, sillä meillä ei ole kahta autoa. Kun muutettiin omakotitaloon, ajattelin että on ehdottomasti hankittava toinen auto. Mutta nyt ei tulisi kuuloonkaan, bussilla on mukava ja kätevä mennä. Oikeastaan nautin reilun vartin rauhallisesta bussimatkasta aamuisin. Selaan toisten instat, itse kun menen vasta kymmeneksi töihin, on sinne ennättänyt tulla monet aamukuulumiskuvat. Saan myös olla hetken ajatuksineni ennen työpäivää. 

Tänään kiinnitin huomiota bussikäyttäytymiseen. Ystävällinen bussikuski odotti kolmella eri pysäkillä yhteensä neljää eri matkustajaa, siis sellaisen pidemmän ajan - usein nimittäin kuskit vaan kaartavat matkaan vaikka joku kiirehtii pysäkille. Näistä neljästä yksi sanoi kuskille kiitos, kolme muuta eivät vilkaisseetkaan, vaan painelivat suoraan istumaan. Tällaisena verrattain tuoreena bussimatkustajana olen vissiin aika perinteikäs. Tervehdin kuskia sisään astuttaessa ja kiitän pois lähtiessä (no en ihan aina mutta omalla pysäkillä ainakin). Mietin että miten teillä on tapana. Vai turtuuko bussikuski vaan jatkuvaan tervehtimiseen, etenkin vilkkailla reiteillä ja isoissa kaupungeissa. Tjaa, siinä oli aamupäivän mietteeni.

Bussilta kipitin kauppahalliin. Siellä on lempikojuni, nimittäin Auranmaan Leivän herkullinen pulla/leipäpuoti. Piipahdan siellä useamman kerran viikossa. Heidän valikoimansa on ihan perinteistä perinteisin, hinnat huokeat ja maut kuin kotona leivottuja. Tänään ostin perinteisen pullapitkon töihin, meille oli aamulla tulossa Linumin Marina esittelemään kevätkokoelmaa. Voi että tuo pitko maistui hyvältä.

Aamupäivä siis kului leppoisasti mitä ihanimpia tekstiileitä hypistellen. Nappasin kameralla muutamat kuvatkin näytekasoista, mutta kuulkaa niistä tuli niin hoopoja, että päätin tehdä ennemmin postauksen näillä kännykkäkuvilla. Tilattiin niin mielettömän ihania juttuja että oksat pois. Muutaman viikon kuluttua saamme ensimmäisen erän tekstiileitä. Laittelen kyllä tänne niistä tarkempaa juttua, sillä sekä materiaalit että värit olivat ihan huikean ihania. Miettikää - kaislan vihertävää, luonnonvalkoista, petrooliin taittavaa savuista harmaata, kaunista beigeä, hentoa roosaa.. Ja vielä yhdistettynä pellavaan, puuvillaan, silkkiin, villaan ja juuttiin, huoh.

Että tällaista oli tänään, oikein mukava päivä. Toivottavasti teilläkin oli!

Ps. Muistattehan seurata minua instagramissa @muotimielessa niin ja tietysti minun facebook-sivuanikin!

KATSE KENKIIN

22.2.2016

Tänään kun kävelin kaupungilla ja potkin lenkkareilla loskaa, aloin haaveilla pikkukengistä (tai edes kuivista kaduista). Tiedän että parempi etsiä kulloisestakin hetkestä ne positiiviset puolet, eikä koko ajan odottaa jotain muuta. Mutta hei - kevätkengät - eikö niistä sentään kannata jo haaveilla.
Paitsi kevätkengistä, haaveilen myös vajaamittaisista lahkeista ilman sukkahousuja. Tänä keväänä puntin pituus on lyhyempi kuin aikoihin. Trendi numero yksi farkuissa on rennosti saksitut lahkeensuut - kiitos tällaisista villityksistä, vanhat farkut on jo taiottu kevätrendeihin Fiskarsien avulla.
Kummallisin kenkätrendi on nuo palikkakannat. En vielä tiedä pidänkö vaiko enkö. Tai siis pidän, vaikka kieltämättä eiväthän nuo Célinen popot kovin kauniit ole. Mitä olette mieltä? Palikkakantatrendin innostamana kaivelin kaapista n. 20-vuotta vanhat Pradan kenkäni, ovat pitkän odotuksen jälkeen taas katukelpoiset. Ne ovat harvoja todella vanhoja asusteitani, joita olen jaksanut kuljettaa mukana. Odottakaas kun yhdistän ne niihin saksittuihin farkkuihin.
Mitä tulee Acnen nilkkureihini, jotka ovat tällä hetkellä lähinnä koristamassa työpaikan kenkäkekoa, niin aioin käyttää keväällä niitä paljaiden säärien kanssa. Tosin itse ajattelin valita ylläolevasta kuvasta poiketen midimittaisen helman nilkkurien pariksi. Kuvassa on muuten ihonväriset verkkosukkahousut, siinäpä kätevä ja tyylikäs tapa silottaa säärten iho.
Ja kyllä, nyt alan itse käyttää Chloén nilkkureitanikin. Testaanpa vaikka kamelinvärisen villakangastakkini kanssa.

Joskus on piristävä hakea inspiraatiota street style-kuvista, siitä saa nimittäin tsemppiä löytää omasta kaapista uusia yhdistelmiä.

Mitäs kenkämietteitä teillä on?

SUNNUNTAIMIETTEITÄ

21.2.2016

Ihana sunnuntai. Minusta tuntuu että toistan välillä itseäni, taidan kirjoitella blogiin sunnuntaisin lähinnä loikoilusta ja kukkakimpuista. Yleensä höystettynä kahvikupillisella ja koirulaisilla. Mutta kun sunnuntai vaan on sellainen - lekottelua ja lakanoidenvaihtoa, vähän lukemista ja yhdessäoloakin.
Lauantai oli hulinaa, ensin työpäivä, sitten ihana muotikirppis (kiitos kaikille kävijöille, teitä oli paljon) ja sen jälkeen vielä kuvausassarin hommia. Olin kotona kasin jälkeen ja aika väsynyt. Niinpä olin päättänyt pyhittää tämän sunnuntain täysin pelkästään loikoilulle, jätän lakanoiden vaihtohommatkin huomiselle.

Lokoiluseurana olohuoneessa oli koko meidän sakki - koirulaiset ja isäntä tietysti. Meillä on tapana viettää luppoaikaa makoillen sohvalla, matolla tai nojatuolissa. Tällä kertaa lueskelin uusia kirjojani ja siemailin kahvia. Namipalana oli Supermoodin terveyssuklaata. 

Sain viime viikolla Marimekolta lähetyksen, jossa oli heidän upea kevätkuvastonsa. Sitä oli kiva fiilistellä. Rakastan kauniita katalogeja ja kirjoja, niistä saa sekä visuaalista että informatiivista inspiraatiota.
Joku on parkkeerannut itsensä tietysti mamin uuden neulepaidan päälle. Se kun on luonnollisesti se mieluisin leuan lepuutuspaikka.
Tilasin äskettäin kirjoja Adlibriksestä - josta voin muuten sanoa negatiivisena pitkän toimitusajan, kuinka voi kestää melkein viikon että saavat verkkopankkimaksun käsiteltyä ja toisen viikon että pakkaavat paketin, nykyään kun on tottunut nettikauppojen osalta muutaman päivän toimitusaikoihin. Olisin ostanut mielummin kirjakaupasta, mutta näitä en yhdenkään hyllyiltä löytänyt, kävin nimittäin kiertämässä.

Kinfolk The Table oli taattua tyyliä. Vaikka täytyy sanoa, että ensiselailulta siitä jäi mieleen lähinnä suomalaiset korvapuustit, joita esiteltiin "ameriikasta" käsin. Mutta onhan korvapuusti tosi hieno leivonnainen, perinteinen pulla vaan toimii. Minusta päihittää koska vaan tahmaiset muffinit ja muut.
Hankin myös tyylibloggaajan pakolliset kirjat. Täytyyhän minun lukea pariisittarien vinkit. En vielä tätäkään syventynyt tarkemmin tutkimaan, mutta kirja vaikuttaa hauskalta. 
Garancen kirjaa olen odottanut malttamattomana, se näyttää niin ihanalta, täytyy ottaa opus tänään iltalukemiseksi sänkyyn. Olisin muuten halunnut noita meille Koodiin myyntiin, mutta selviteltyäni kustantajalta sisäänostohintoja, huomasin että Adlibriksen kuluttajahinta oli edullisempi kuin meidän sisäänostohinta. Olisin voinut myydä noita jokusen vaikka ilman katetta, mutta silti hinta olisi ollut korkeampi kuin verkkokaupassa. Todella vääristynyttä minusta.
Erityisen paljon ihailen Garancen (ja tiiminsä) tapaa valokuvata. Itse olen ihan huumassa edelleenkin valokuvauksesta ja olen aina fiiliksissä silloin kun omasta mielestäni onnistun hyvin kuvien kanssa. Aina ei todellakaan käy niin. Tuosta tulikin mieleeni, että olen suunnitellut kirjoittavani muutaman postauksen liittyen valokuvaukseen (kuinkakohan kauan olen sitä jo suunnitellut). Nyt kyllä sen toteutan. Kerron omista välineistäni ja kuvaustavoistani. Minusta on aina niin kiva lukea toisten vastaavia postauksia.
Niin, eilisellä muotikirppiksellä sain taas tehtyä ison loven vaatekaappiini,  mahtavaa. No, jos sieltä lähti montakymmentä vaatetta, niin yksi tuli tilalle. Olihan minun pakko jotain ostaa itselleni vähentyneiden tilalle. Löysin Sokoksen alerekistä Morriksen ihanan neuleen. Tuo on kokoa xxl, juuri sellainen jättimäinen johon haluaa kietoutua. Taas hyvä osoitus siitä, ettei kannata tuijottaa kokonumeroita. Tästä neuleesta tulee etäisesti mieleen Celinen parin kauden takainen beige jättineule, josta voi vain haaveilla...

Tulipas aika sekalaiset höpinät. Sanonpa kuitenkin vielä sanasen krysanteemeista. Ostin viikolla ruokakaupasta sellaisen tyypillisen sekapuskan, erottelin siitä lajikkeet erikseen ja krysanteemeista tuli noin söpö kimppu pikkumaljakkoon. Parhaimmillaan tuo kukka on minusta juuri noin. Suloisen romanttinen pikkukimppu.

Ihanaa tulevaa viikkoa teille! (Kiva jos osallistutte alla olevan postauksen arvontaan!)

PEHMOISET PAPERIT - KILPAILU

18.2.2016



Jos mietitään suosikkivuosikymmeniäni designin suhteen, ovat ne ehdottomasti 50- ja 60-luvut. Tuon aikakauden muotoilu puhuttelee edelleenkin selkeydellään. Huomaan jatkuvasti ihastelevani klassikoita, jotka on suunniteltu nimenomaan näillä vuosikymmenillä. Mitä tulee arkeen, siinä jos missä, hyvä ja kaunis muotoilu on paikallaan. Designiin liittyy myös tämä yhteistyöni kotimaisen Metsä Tissuen Lambi-tuotemerkin kanssa. Jokainen meistä käyttää varmasti talous- ja wc-papereita. Itse tuppaan valitsemaan aina mahdollisimman laadukasta ja kaunista paperia - tottakai. Niinpä valintani on yleisimmin osunut pehmoiseen valkoiseen paperiin. Mutta nyt on tullut vaihtelua meille yksinkertaisen ystäville myös kuosien suhteen.
Lambi on nimittäin aloittanut yhteistyön pohjoismaalaisten designerien kanssa, tarkoitus on tuoda pohjoismaisia design-klassikoita koteihin - kätevästi ja edullisesti papereiden muodossa. Kauppojen hyllyiltä löytyy ensimmäisenä Finlaysonin kanssa yhteistyönä syntynyt paperikokoelma. Sekä talous- että wc-papereita koristaa hillityn harmaa Coronna-kuosi. Kauniin ja ajattoman kuvioinnin on suunnitellut Aini Vaari vuonna 1958. Tämä kuosipaperi sopii omaan makuuni ihan täydellisesti. Siinä kohtaavat 50-lukulainen muotokieli ja ajaton tyylikkyys.  
On muuten ihan jännä, miten näin pieni ja arkinen asia tuo potkua valkoiseen keittiöön. Meillähän ei pahemmin kuvioita sisustuksesta löydy. Niinpä onkin kiva kun niitä voi tuoda näinkin yksinkertaisella ja käytännöllisellä tavalla.
50-lukulainen henki innosti minua kaivamaan kaapista saman aikakauden muotoilun tuloksia. Teema-astiasto, kirpparilta löydetyt 50-luvun lasit ja joululahjaksi saamani Lion-aterinsetti, joka sekin on vuodelta -58, täydentävät kyllä kauniisti toisiaan. Tällaista on iätön muotoilu parhaimmillaan, kaikki näyttää modernilta vielä noin kuudenkymmenen vuodenkin jälkeen. 

Ja paitsi että nämä kauniit Coronna-kuosiset paperit somistavat keittiötämme, ne ovat myös mitä tärkeimpiä arjen tiimellyksessä. En kyllä kertakaikkiaan osaisi olla ilman talouspaperia. Sitä kuluu taloudessamme paljon.
Tässä on risoton ainekset. Aina kun kokkaan tai teen oikeastaan yhtään mitään siihen liittyvää, käytän yhtenä apuvälineenä talouspaperia. Keittiönatsin hygieniatasolla ei tuhrita kangasrättiä ruokatahrojen pyyhkimiseen - siihen on olemassa talouspaperi. Käytän paperia myös kun kuorin ruoka-aineita, miten kätevä on kääräistä roippeet nyyttiin ja kipata ne sillä biojätteeseen. 
Esittelenpä myös kuinka kivasti Coronna-kuosinen wc-paperi sopii kylpyhuoneeseemme. Sisustus täällä on täysin mustavalkoinen. Rakennuttaja on onneksi tehnyt maltilliset valinnat pintojen suhteen, näin pystyn itse vaikuttamaan tunnelmaan pienillä yksityiskohdilla. 
Wc-paperirullat säilytämme allaskaapiston alalaatikossa. Sieltä täydennykset on kätevä napata, eikä koskaan tule ongelmia paperin loppuessa kesken kaiken. 
Kylpyhuoneen alalaatikossa on myös muut hygieniaan liittyvät täydennykset. Pumpulipuikot, pumpulit, saippua ja puhdas käsipyyhe. Olen kokenut tämän systeemin tosi käytännölliseksi. Meillä vieraatkin osaavat etsiä näitä tarvittaessa loogisesta säilytyspaikasta. 
Yksi tärkeä asia meiltä edelleenkin puuttuu tästä pienemmästä kylpyhuoneesta, nimittäin wc-paperiteline. Tarkemmin sanottuna se on jo hankittunakin, mutta emme ole päässeet vieläkään yksimielisyyteen sen kiinnityspaikasta, joten käyttörulla on aina tasolla valmiina. Onneksi on kaunis paperi. 
Tässäpä muuten meidän telineemme. Paperiteline on Duravitin mallistoa ja Philippe Starckin suunnittelema. Siihen saa mahtumaan kaksi rullaa kerralla. Oikein kaunis teline, kunhan vaan saataisiin seinään saakka. Pitäisikö rullatelineen olla pöntön kanssa samalla seinällä vai vastakkaisella seinällä (kun on kapea tila). Siinäpä pohtimista.
Näitä Finlaysonin Coronna-kuosilla somistettuja papereita on saatavana vain rajoitetun ajan. Mikäli ihastuit kuosiin yhtä paljon kun minä, niin suosittelen ostamaan näitä hetimiten - ovat jo saatavilla kaupoissa.

---------------
KILPAILU:



Tähän yhteistyöhön liittyen saan järjestää teille kilpailun, jossa on palkintona 
136 € arvosta Finlaysonin Coronna-kuosisia tekstiilituotteita. 
Palkintopaketti sisältää 2 kpl pussilakanasettejä ja kangaskorin.

Voit osallistua kilpailuun kommentoimalla tähän postaukseen. 
Muistakaa laittaa meiliosoite vastaukseen, niin saan voittajan kiinni :)
Arvonta alkaa nyt ja päättyy 28.2.2016 klo 24.00. 

Onnea arvontaan!
KILPAILU ON PÄÄTTYNYT!

"kaupallinen yhteistyö Lambi"