Tietoa mainostajalle ›

FESTIVO-KODIN KYLMÄKESKUS KÄYTÖSSÄ

29.6.2015

Käydäänpäs pienellä visiitillä keittiössämme. Kaapistojen ilmeen uudistamista odotellessa palaan taas meidän tärkeimpään kodinkoneeseemme, eli Festivo-kylmiöpakastimeen. Keväällä saimme siis vihdoin vaihdettua perinteiset jääkaapin ja pakastimen tähän unelmien kylmälaitteeseen, edellisen postaukseni aiheesta löydät tästä. Festivosta on nautittu kirjaimellisesti päivittäin.
Vaikka meillä on kahdenhengen talous, kertyy jääkaappiimme, eli tässä tapauksessa kylmiöön, reilusti täytettä. Teemme oikeasti paljon ruokaa kotona. Aikaisemmat kylmälaitteemme olivat molemmat 60 cm leveitä, siis yhteensä 120 cm säilytystilaa täyskorkeilla ovilla. Meidän Festivo-kylmiöpakastin vie leveyssuunnassa nyt saman verran tilaa, korkeudeltaan hiukan enemmän. Mutta voi ette usko mikä ero tässä samassa mitoituksessa on. Kylmiöpuoli on nyt 75 cm leveä, lisäksi kylmiötilaan voidaan laskea alaosan vihanneslaatikko ja kylmäsäilytyslaatikko. Eli ns. jääkaappitila on hurjasti suurempi kun perinteisessä mallissa oli. Pakastin on pikkuisen pienempi, mutta niin hyvin suunniteltu, että meillä mahtuu sinne ihan saman verran pakasteita kuin entiseen laitteeseen.

Nyt meillä mahtuu kylmiöön vaivatta vaikka kattila, ilman että täytyy organisoida koko kylmälaitteen järjestys uudelleen. Kollegani Tomi muistaakin meidän eräästä aiemmasta kodista yhden Festivo-muiston; aikaisemmassa kodissamme oli samanlainen Festivo kun meillä nytkin (vanhempaa mallia tietysti) ja sitä ihasteltiin tupareissamme. Tomi muistaa minun hehkuttaneen, kuinka tärkeää on että kylmälaitteeseen mahtuu vaivatta kattila. Hän on kuulemma muistanut tuon neuvon sen jälkeen ja  hänelläkin on kylmälaite, johon mahtuu vaivatta kattila. Niinhän se on, jos keitän vaikkapa keiton pariksi päiväksi, on kaikkein luonnollisinta nostaa ruoka kattilassaan säilytykseen. Siitä vaan sitten taas suoraan liedelle ja lämmitykseen.

Kattilan lisäksi on muitakin tilanteita, jolloin kylmiöön täytyy saada tilaa vievää säilytettävää. Viimeksi meillä juhannuksen mansikkakakku. Tulevana viikonloppuna meille on tulossa vieraita terassipartyihin, joten taas tullaan tarvitsemaan kylmälaitteessa reilusti tilaa juhlatarjoiltaville. Ihana kun ei tarvitse pähkäillä mihin sulloisin kesätarjoilut.

Kurkistetaanpas Festivon sisälle, mitä meiltä juhannusviikonloppuna sieltä löytyikään. Vähän tavallista enemmän kaikkea, silti oli hyvin tilaa pitää järjestys yllä ja ainekset löytyivät vaivattomasti.
Kylmiön ylähyllyille on sijoiteltu juotavia ja juustoja, sillipurkkeja, vähän hilloja ja isännän kalkkunaleikkeet sekä jotain sekalaista. Keskitasolla on leikkeleiden, levitteiden, marjojen ja oikeastaan kaikkien käytetyimpien ainesten säilytyspaikka. Alemmalla tasolla on juhannusoluita ja salaatinkastikkeita (kuntoilijani oli tilannut kokeiluun satsin sokerittomia ja kalorittomia sellaisia). Onpa siellä näköjään minun juustoille ostamani viikunahillokin. Taidettiin vähän herkutella juhannuksena.
 
Juomat, myös avaamattomat maidot, kannattaisi sijoitella kylmiön ylähyllyille. Siellä on viileintä. Meillä avatut maidot ovat ovessa perinteiseen tapaan, mutta kasaan niitä kylmiön ylähyllyille kauppareissun jälkeen.
 
Ovesta löytyy pienet maustejutut; kuten sinapit, ketsupit, maustekastikkeet ja sellaiset. Hyllyt on helppo pitää puhtaana, välillä irrotan ne ovesta ja huuhtelen hanan alla. Esimerkiksi valunut sinappi on helppo puhdistaa siten, sen myös näkee ajoissa kun hylly on läpinäkyvä. Pieni, mutta tärkeä pointti.
Alatasolla on tuo ehdoton suosikkiyksityiskohtani, puusepän tekemä juureslaatikko. Se on ollut mitä mahtavin käytössä. Ei tarvitse miettiä mihin sujauttaa peruna- ja porkkanapussit. Siellä ne ovat nätissä omassa lokerossaan.

Juhannusviikonlopun lihat on tietenkin sijoitettu alaosan viileään vetolaatikkoon, ns. nollasäilytystilaan. Siellä liha- ja kalatuotteet säilyvät erityisen tuoreina. Lämpotila on optimaalinen niiden säilyttämiseen. Juttelin muuten kalatiskillä myyjän kanssa tuoreen lohen säilyvyydestä ja hän korosti nimenomaan säilytyslämpötilan vaikutusta kalan tuoreuteen. Sanoi tuollaisen nollatilan säilyttävän kalan merkittävästi tuoreempana. Tiedän, se on käytännössä koettu, meillä syödään usein kalaa - kuten olette ruokapostauksistani huomanneet. 
Sisällön lisäksi pidän tietysti edelleen Festivon eleettömästä ulkonäöstä, sitä tulee kyllä usein ihailtua ohikulkiessa. Enkä malta odottaa, että se saa ympärilleen vähän parempaa seuraa keittiön uudistuksen myötä. Lupaan kuvata teille laajempia näkymiä, kunhan keittiö elokuussa saadaan valmiiksi.
Meidän elomme Festivo-kylmiöpakastimen kanssa on ollut todella mieluista. Kotimainen upea ja käytännöllinen tuote, joka toimii arjessa ja juhlassa loistavasti.

Festivo-kylmäkeskuksia on useissa eri kokoluokissa ja kombinaatioissa. Festivolla on esimerkiksi mielenkiintoinen 75 cm leveä kylmiöpakastinmalli, jossa on ruhtinaallisesti kylmiösäilytystilaa, näpsäkästi pakastustilaa vetolaatikossa ja alaosassa vielä ns. nollasäilytystila liha- ja kalatuotteille. Tuo malli sopii mainiosti vähän kompaktimpaan keittiöön, esimerkiksi kerrostaloasuntoon.

Muistathan kuinka vinkkasin aiemmin Festivon ystävällisestä palvelusta, heille voit soitella suoraan jos sinua askarruttaa eri laitetyypit tai sinulla on kysyttävää omasta Festivo-laitteestasi. Luonnollisesti apua laitteiden valinnassa saat heidän jälleenmyyjiltään, sinulle lähimmän löydät  Festivon sivuilta. Jälleenmyyjien luona voit tietysti myös tutustua Festivoon ihan livenä. Kannattaa kyllä käydä ihastelemassa näitä.

Ihana kun meillä on taas kotona Festivo!

"yhteistyö"



KESÄSUNNUNTAINA

   
 

 

Tänään oli aivan ihana kesäsunnuntai. Päivä alkoi jo ihan loistavasti, kun nautin ensimmäistä kertaa tänä kesänä aamiaisen terassilla - vihdoin oli tarpeeksi lämmin fiilis siihen. Oleskeltiin omalla pihalla ja tehtiin vähän pihatöitä. Sen jälkeen suunnattiin ensimmäistä kertaa myöskin tänä kesänä rannalle. Siellä loikoiltiin parisen tuntia, syötiin jäätelöt ja juotiin kahvit. Rannan jälkeen vielä käytiin kuntosalillakin. Nyt tässä yömyöhällä vielä käsittelin nuo rantafiiliskuvat tänne ja yritän kirjoittaa jotain saatteeksi. Pakko painella peittoon seuraavaksi.

KULUTTAMISESTA

27.6.2015

Sain Tuijalta Form Follows Function-blogista täpäkän haasteen - kertoa omista kulutustottumuksistani ja vähän omaa näkökantaani kuluttamisen ja kestävän kehityksen ristiriitaan.

Tunnustan heti, etten ole perehtynyt omasta mielestänikään tarpeeksi kestävään kehitykseen ja kuluttamisen kuormittavaan puoleen. Omalla toiminnallani pyrin järkevyyteen kuluttamisen suhteen. Olen joskus ollut aikamoinen shoppailija ja hulvaton kuluttaja. Tällä hetkellä pyrin ostamaan asioita jotka ovat omaa tyyliäni ja joista tiedän nauttivani pidempään kuin ihan hetken verran. Jos kuitenkin tulee huteja tai virhevalintoja, myyn tai kierrätän tavarat eteenpäin.
Minulle yksi tärkeimmistä asioista kuluttajana on suosia kotimaisia toimijoita. Pyrin hankkimaan mahdollisuuksien mukaan kaikki kotimaisista kaupoista, näin kulutus tuottaa meille hyvää takaisinpäin taloudellisessa mielessä. Olen huomannut monen muunkin muuttaneen kulutustottumuksiaan tähän suuntaan ja mitä useampi tällaiseen tarttuu, sitä enemmän tietysti me hyödymme siitä. Jos ei tietenkään tässä oteta huomioon kulutuksen kuormittavaa osuutta, joka tietysti kääntää talouden positiivista vaikutusta negatiiviseen suuntaan toisaalla.
On ymmärrettävää, että liiallisen kuluttamisen seuraukset eivät ole hyviä. Mutta myös kuluttamatta jättämisellä on negatiivisia seurauksia, kuten olemme saaneet nyt taloudellisessa taantumassa kokea. Järkevän tasapainon löytäminen olisi tietysti ihanteellista. Nykyisessä tilanteessa yrityksillä on vaikeaa, lähes alasta riippumatta. Itse olen ollut kaupan alalla yrittäjänä aika pitkään ja muutos menneeseen on ollut valtava. Niin asiakkaiden kulutustottumuksissa, kuin ostokäyttäytymisessäkin. Ymmärrän ettei taantuman takaiseen meininkiin ole enää paluuta - tästä kun noustaan, kuluttaminen ja yritysten toiminta yleensäkin tulee olemaan erilaista kun menneinä ns. hyvinä aikoina.
Yrittänänä ei ole ollut aina helppoa viime aikoina, toisaalta saan olla tosi kiitollinen siitä miten kuitenkin on mennyt verrattuna moneen muuhun. Asiakkaiden toiminnalla on entistä suurempi osuus kaupan elämään. Itse olen yrittänyt kuluttaa sen mihin on mahdollisuus, liikaa säästelemättä ja toisaalta ostamalla järkevämmin ja huolellisemmin kuin ennen. Tällä tarkoitan omien ostopäätösteni miettimistä - ostanko tarpeeseen ja kuinka pitkä elinkaari tuotteella on yms. Välillä ostan juttuja myös vain palkitakseni itseäni jostain, tai ihan vaan muuten piristääkseni elämääni.
Vuosia sitten tilailin jatkuvasti ulkolaisista nettikaupoista vaatteita ja asusteita, paketteja tuli töihin melkein viikottain - aina vähän punastelin, että taas tuli tämä tilattua kun illalla istuin koneella tai jotain. Olen älyttömän iloinen että tajusin muuttaa sen suhteen ostotottumuksiani.
Nyt kun menen kaupungille ja ostan jotain ihan kaupan tiskiltä tulee melkein hyvä mieli, olen antanut jotain takaisin kotimaan talouteen. Kaupat pysyvät toivottavasti jatkossakin kotikulmilla, ihmisillä on työpaikkoja ja yhteiskunta pyörii. Ehkä vähän kaunomielisesti ajateltu, mutta totta piirun verran kuitenkin.

Blogin suhteen olen myös yrittänyt toimia järkevästi. Valitsen yhteistyökumppaneiksi lähinnä kotimaisia toimijoita, en ota vastaan kaikkea mitä tarjotaan ja yritän antaa lukijoilleni vinkkejä tuotteista jotka ovat monikäyttöisiä, laadukkaita ja tietysti kauniita. Minun työni on kiinteästi kuluttamiseen liittyvää, sekä liikkeessä, että täällä blogissa. En silti koe lietsovani liikaa turhanpäiväistä kertakäyttökuluttamista. Minulla ei ole koko ajan uusia vaatteita, laukkuja tai huonekaluja. Asiakkaita pyrin neuvomaan rehellisesti, välillä toppuutellenkin hätiköidyissä ostopäätöksissä. Aina kannattaa muistaa se mitä jo on, miten sitä hyödyntää ja sen jälkeen vasta millä sitä maustaa. Mutta uuttakin tarvitaan, monestakin syystä.

Millainen kuluttaja sinä olet ja mitä mieltä sinä olet näistä asioista?

ALENNUSMYYNTIAJAN HOUKUTUKSET

26.6.2015

Olettekos jo kovasti käyneet tutkimassa alennusmyyntejä. Minä olen ollut vielä maltillinen, kävin kuitenkin jo yhteistyökumppanin Sokoksen alennusmyynnit tutkimassa. Tarkoitus oli bongata sekä teille, että itselleni kivoja tärppejä. Nyt liikuskelin kuvaamassa, seuraavaksi suuntaan oikein ostoksille.
Aleaikaan tarkistan erityisen tarkasti tietysti omien lempimerkkieni tarjonnan. Sokoksen valikoimista lempimerkkejäni ovat mm. Filippa K, Tiger of Sweden, J Lindeberg ja Diesel. Joskus joku vaate jää ostamatta normaalihinnalla ja alesta se on sitten ilo kotiuttaa. Ostoksessa ilostuttaa säästetyt eurot, mutta tietysti sitäkin enemmän ihana tuote. 
J Lindebergin osastolta bongasin aletuotteiden joukosta mm. nuo leokuvioiset housut jotka itselleni ostin aiemmin kesällä. Suosittelen jos pantterikuviot ihastuttavat, olen tykännyt omista housuistani tosi paljon. Kuvioidut vaatteet tuovat kivaa eloa muuten aika (=tosi) yksiväriseen vaatekaapistooni. Samalla suosittelen hankkimaan alennusmyynnistä valkoisia t-paitoja, niitä minä itse ostan aina alennusmyynnistä. Minulla valkoinen t-paita on käytössä melkein ympäri vuoden, joten niitä kuluu tosi paljon.
Ostan usein alennusmyynneistä takkeja, koska ne ovat verrattain hinnakkaita ja niissä alennettu hinta tuntuu euroissa jo tuntuvasti. Muutenkin suosin aleostoissa laatua, sillä silloin hankinnoissa on jotenkin enemmän ajatusta ja varmasti iloa pitkään.
Tuota Filippa K:n paljetein koristeltua neuletta olen ihastellut monta kertaa, se on ollut minulla myös kuvauslainassa. Nyt ylellisen neuleen saa alennushintaan. Miten kivalta tuo näyttää kesäiltana vaikka farkkujen ja sandaalien parina. Toisaalta neuleelle on käyttöä myöhemminkin ympäri vuoden. Tässä vaatteessa paljettien kiilto on toteutettu yksinkertaisen tyylikkäällä tavalla.
Kietaisumalliset vaatteet eivät ole kuuluneet lemppareihini, mutta kummasti olen nyt ihastunut kimonomallisiin paitoihin. Eikä asiaa ainakaan hidastanut, kun bongasin Elin Klingin (jo loppuneelta) sivustolta kombinaation, jossa Elin oli pukeutunut  farkkuihin ja mustaan kietaisupaitaan. Tässä Filippa K:n silkkisessä versiossa on just se oikea tyyli. Tämä houkuttaa minua alennusmyynnissä just nyt erityisen paljon.
Tätä G Star Raw:n unelmaisen pehmeää farkkupaitaa esittelin teille joskus keväällä leveiden farkkujen parina, tässä postauksessa.  Farkkupaita on ensi syksynä tosi tärkeä osa syysmuotia, suositus siis myös tuolle paidalle.
Katseletteko te koruja alennusmyynneissä. Minä sujahdan melkein ensimmäisenä tutkimaan suosikkikorumerkkieni aletarjonnan. Sokoksella on ihania Edbladin koruja, joita olen itse sieltä ostellut alennusmyynnistä. Nytkin oli siis pakko katsoa mitä herkkuja Edbladin mallistosta oli laitettu alennukseen. Tykästyin ketjuihin.
Laukut ovat myös niitä arvokkaampia hankintoja, joita itse aina bongailen aleaikaan. Sokosen ihanuuksista poimin esimerkiksi tämän Calvin Kleinin yksinkertaisen tyylikkään nahkatoten. Aivan upea laukku. Bongasin alepöydästä myös kivoja lompakoita.
Oletko ihastellut kenkiä ja jättänyt ne kuitenkin ostamatta. Ehkä alennusmyynnissä onnistaa ja löydät ne mukavalla alelapulla varustettuna. Sokokselta löytyy nyt mm. Tiger of Swedenin monia ihania kenkiä alehintaan. Suosittelen vahvasti esim. kuvan tossuja tai klassisia avokkaita.

Ja taas kerran muistuttelen myös bongaamaan alusasuosastolta ihanuuksia, itse suunnistan myös sinne täydentämään juuri siivoamaani alusvaatelaatikkoani. Alennusmyyntiaikaan on muuten näppärä tehdä pieni vaatekaapiston katsaus. Tulee huomattua mitkä perusjutut ovat jo vähän paremmat päivät nähneitä ja mitä on tullut käytettyä eniten. Näitä perusasusteita ainakin kannattaa täydentää alennetuilla hinnoilla.

Nämä samat vinkit ja jutut koskevat siis myös miesten valikoimaa ja tietysti kodin osastoa. Sokokselta löysin mm. Röstrandin ihania astioita alennushintaan.

Aihe jatkuu Sokoksen sivuilla, tässä.

Vieläkö suuntaatte tekemään alennusmyyntilöytöjä?

"yhteistyö"

MEIDÄN PIHALLA

25.6.2015

Terveiset meidän pihamaalta. Paras paikka on tietysti korkein kohta kivien päällä, sitä mieltä ovat ainakin nuo kaksi veijaria, tarkkailumesta on parhautta. On tuo minustakin mukava paikka. Kivet sijaitsevat pihan korkeamalla osiolla ja rajautuvat meidän naapurien pihaan. Kivet ovatkin usein kohtaamispaikkamme naapurien kanssa. Koirat ja naapurin pikkutytöt treffailevat tuossa kivillä usein. Kivien väliin olemme istuttaneet viime kesänä omenapuun, pensasmustikoita ja karviaisia. Kivien toisella puolella jatkuu raja-aitamme naapureiden kanssa, se on koottu syreeneistä. Kummatkaan meistä ei haluttu perinteistä tuija-aitaa siihen.
Kivien oikealla puolella kiemurtelee komea köynöskasvi, joka oli jo tällä pihalla kun muutimme. Kerran jo selvitettiin mikä köynöksen nimi on, mutta olen sen jo unohtanut. Siinä on runsaat ja tuoksuvat kukat.
Köynöksistä nousee oikealle jyrkkä rinne, joka oli muuttaessamme pelkkää kaivettua savea. Siinä ei oikein perinteisin keinoin pysynyt multa. Isäntä rakensi siihen heinäpaakuista pohjaa ja näin siihen saatiin vähän vihreää. Suurin osa rinteestä on luonnonheinää ja yläosastaan saniaista ja kieloja. Rinteen kaunistus on kuitenkin isännän kyvämä luonnonkukkarykelmä. Nyt se on täynnä valkoisenaan hohtavia päivänkakkaroita. Kuvan ottamisen jälkeen ne ovat kunnolla avautuneet ja näyttävät runsaana ryppäänä tosi näteiltä rinteessä. Rinnettä on tarkoitus pikku hiljaa "siivota" rikkakasveista ja lisäillä enemmän omia istutuksia, mutta ollaan annettu sen rehevöityä ja multaantua rauhassa ensiksi. Nyt kaiken seassa on siellä täällä myös ruusuangervoja, ne ovat tosin kasvaneet aika hitaasti tuolla heinikossa.
Tällä hetkellä pihan ihanin kasvi on meidän kolme vuotta sitten istuttama lumipalloheisi. Se on vielä täydessä kukassa ja toivon ettei ihan heti lopeta kukintaa, niin upean näköinen se on. Tämä pensas on pihan ylätasolla lähellä sisääntuloa. Olen napsinut oksan maljakkoonkin ja se on pysynyt freesinä jo melkein viikon.

Vähän reppana tuo minun perennapenkkini. Se on alanurmikon ja ylös viettävän nurmikon rajakohdassa. Tänä keväänä revin siitä kaikki liljat pois, kun hermostuin liljakukkoihin. Penkin toinen reuna on runsas vanhan ajan perennoista, joita saimme pistokkaina, en muista niiden nimiä. Nyt istutin liljojen tilalle unikkoja ja paria muuta kukkaa, joiden nimet ei ole mielessä (olen tosi innostunut puutarhuri). Laitoin tällä kertaa juurelle reilusti koristekatetta, toivon että kasvit rehevöityvät ja peittävät sen pian allensa. Pitäisi vielä miettiä miten nätisti rajaisin tuon nurmikon ja penkin yhtymäkohdan, nyt nuo koristekatteet tuppaavat leviämään rajan yli ja se on vähän epäselvän näköistä. Ja penkin takana oleva rinne on vielä kuvassa trimmaamatta...

Täytyy myöntää, että tänä kesänä puutarhatyöt ovat jääneet luvattoman hunningolle. Ollaan oltu menossa hirmuisesti ja tehty kaikkea muuta, pihalla on hoidettu vaan välttämättömimmät ettei tarvitse hävetä. Toisaalta aika kalseat ilmatkin ovat vieneet vähän puutarhainnostusta. Lämpimällä sitä viihtyy iltamyöhään pihalla nyppimässä, nyt jämähtää helpommin sisälle. Pakko tästä ryhdistäytyä. Vaikka huomaa kyllä kuinka pihan hoito hiukan helpottuu vuosien varrella kun kasvit rehevöityvät. Riittää pakkotilanteissa kun leikkaa nurmikon ja reunustupsut, eikä anna rikkaruohoille liikaa valtaa. Tai no, takapiha on jo toinen juttu, sinne pitäisi tehdä vähän rajummat toimet, mutta niihin jatketaan kun ennätetään/jaksetaan/inspiroidutaan. Kesää on vielä jäljellä!

Onko teidän piha kuosissa?

RUOKAJUTTUJA JA SELLAISTA

24.6.2015

Juhannuksen jälkeen on koittanut paluu arkeen, sillä ensimmäinen osani kesälomasta on nyt käytetty ja töihin palattu. Olikin aika vilkas alkuviikko kun Koodissa alkoi alennusmyynnit. Ihana oli kyllä mennä töihinkin, mikäs tässä kun on kiva työpaikka.

Koska en olen ennättänyt napsia kivoja kuvia blogia varten, tarjoilen teille taas ruokakuvia. En tosiaankaan ole alkamassa ruokabloggariksi, mutta kesän valo on niin ihana, voi kuvata ruokansa vielä niin myöhään kun me sen syömme, eli joskus seitsemän aikoihin illalla.

Näissä tarjoiluissa ei ole mitään ihmeellistä. Paistettuja kanapaloja, grillattuja vihanneksia, sienimuhennosta, scriracha-kastikkeella maustettua kermaviilikastiketta ja silputtuja yrttejä. Ruokamme muodostuu usein vähän siitä mitä tekee mieli ja mitä kaapista sattuu löytymään.

Olen huomannut että monasti ihmiset stressaavat siitä mitä ruokaa laittaisi - miksei sen sijaan miettisi mitä aineksia haluaa syödä. Kun kokoaa lautaselle maukkaita raaka-aineita, niistä se ruoka syntyy itsestään. Valitaan yleensä kaupasta pääraaka-aine ensiksi, meillä se on yleensä kalaa tai kanaa, joskus joku tuhdimpi kasvisvaihtoehto, viikonloppuna ehkä ylellisemmät pihvit. Tuon pääraaka-aineen ympärille sitten kaivellaan kaapista jotakin lisukkeeksi, vihanneksia, salaattia tai vaikka pastaa.

Ruoasta voikin siirtyä näppärästi keittiökuulumisiin. Keittiömme uudistus etenee ja elokuun puolivälissä sen pitäisi valmistua, jee. Mutta palaan kyllä keittiöaiheeseen jo aiemmin, Festivo-kylmäkeskuksesta on tulossa postaus ihan kohtapuoleen - vähän käyttökokemuksia ja fiiliksiä, sekä mitä kaikkea sinne oikein mahtuukaan. Lisäksi voisin esitellä jo saapuneen Vipp-hanamme ja vähän ajatuksia muutenkin keittiöstä.

Sellaista tähän keskiviikkoon. Katsotaan puenko huomenna jotain kivaa päälle, niin saataisiin taas myös asukuvia tänne väliin.

JUHANNUSAATON TUNNELMIA

20.6.2015
















Juhannusaatto sujui täällä ihanan leppoisasti. Nautimme omalla pihalla auringosta, isäntä leikkasi ruohon, minä pesin paljun. Samalla tuli katettua terassille illallispöytä. Isäntä grillaili meille pitkästä aikaa pihvejä ja muita lisukkeita. Minä katoin taas yhdenlaisen salaatin pöytään. Koirulaiset touhusivat mukana, välillä lepäillen. Käytiin heidän kanssa poimimassa viereiseltä niityltä lupiineja juhannuspöytään, toinen kimppu noukittiin kasvimaalta.

Vanhan ajan mansikkakakku tuli leivottua, jälkkäripöydässä oli lisäksi naapurin paistamia herkullisia muurinpohjalettuja. Tuli syöntiähky ennen juhannussaunaa. Saunan jälkeen paljuilua, minä vain piipahdin siellä, meidän isäntä ja naapurin isäntä viihtyivät paljussa pidempään. Sillä aikaa siivoilin pöydän ja keittiön kuntoon.

Iltaa istuttiin olohuoneessa, yökahvit ja kakkupalat vielä herkutellen. Kaiken kaikkiaan erittäin ihana juhannusaatto.